Ennuste perustuu yhteispohjoismaiseen MetCoOp-säänennustusjärjestelmän tuottamiin säätietoihin. Ennusteen aurinkovoimalaksi on oletettu etelään suunnattu nimellisteholtaan 1 kWp:n voimala, joka on asennettu 30 asteen kulmaan vaakatasosta. Nimellisteho on valittu, jotta ennuste on helppo skaalata. Samansuuntainen 5 kWp:n voimala tuottaa viisinkertaisen tehon.

Säänennustusmallin tietojen perusteella arvioidaan aluksi, kuinka paljon auringonsäteilyä lankeaa paneelin kaltevalle pinnalle. Koska aurinkopaneelien hyötysuhde riippuu säteilymäärän lisäksi niiden lämpötilasta, lasketaan tämän jälkeen säteily-, lämpötila- ja tuulitiedoista kyseisen hetken sääoloja vastaava hyötysuhde. Ennustettu aurinkoenergiatuotanto saadaan yhdistämällä kyseiset tiedot.

Yksikkö ja aikaleima: aurinkovoimaennusteen yksikkö on kWh (kilowattitunti). Tietyn aikaleiman ennustetieto edustaa edeltävän tunnin aikana kertynyttä sähköntuotantoa. Esimerkiksi klo 10:00 ennustetieto edustaa ajanjaksoa kello 9–10.

Tuulivoimaennuste perustuu yhteispohjoismaiseen MetCoOp-säänennustusjärjestelmän tuottamiin säätietoihin. Ennuste saadaan yhdistämällä ennustettuja tuulitietoja Suomen tuulivoimaloiden sijaintitietoihin. Lisäksi laskennassa hyödynnetään tietoja kunkin tiedossa olevan tuulivoimalan napakorkeudesta ja tehokäyrästä.

Yksikkö ja aikaleima: tuulivoimaennusteen yksikkö on GW (gigawatti). Tietyn aikaleiman ennustetieto edustaa hetkellistä tuulivoiman sähköntuotantoa.

Ennusteissa käytettyjä menetelmiä on kehitetty Strategisen tutkimuksen neuvoston, Suomen Akatemian, Nesslingin säätiön ja Business Finlandin rahoittamissa projekteissa.

• Väitös: Aurinkosähkön tuotantoa voidaan ennustaa mallintamalla (uutinen 9.12.2021)

• Aurinkosähkötuotannon lumihäviöt voivat Suomessa vastata yli puolta kesäkauden tuotantomäärästä (uutinen 10.6.2020)