Pohjoiset suot viilentävät ilmastoa merkittävästi – uudella laskentamenetelmällä voidaan arvioida luonnontilaisten soiden ilmastovaikutuksia

Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet luonnontilaisille soille soveltuvan ilmastovaikutusten laskentamenetelmän. Menetelmä osoittaa, että pohjoisten soiden hiilivaraston ilmastoa viilentävä vaikutus on tyypillisesti huomattavasti suurempi kuin niiden metaanipäästöjen lämmittävä vaikutus. Tämä tarkoittaa, että soiden kokonaisvaikutus on merkittävästi ilmastoa viilentävä. Tutkimus julkaistiin Environmental Research Letters -tiedelehdessä.

Tutkijoiden kehittämällä ACME-laskentamenetelmällä voidaan arvioida yksittäisten soiden tai laajempien alueiden tämänhetkistä ilmastovaikutusta yksinkertaisella tavalla kokonaishiilivaraston ja vuotuisen metaanipäästön avulla.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat laskentamenetelmän kehittämiseen. Lisäksi menetelmän testauksessa käytettiin mittausaineistoa sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeessa sijaitsevalta Lompolojänkän suolta että Inarissa sijaitsevalta Kaamasen suolta. Ilmatieteen laitos on tehnyt molemmilla alueilla kasvihuonekaasujen ja hiilen kierron tutkimusta jo lähes 30 vuotta.

Suot varastoivat hiiltä turvekerroksissa

Pohjoiset suot viilentävät merkittävästi nykyilmastoa, mikä johtuu ennen kaikkea niiden turpeeseen sitoutuneesta hiilestä. Turpeen hiili on muodostunut kasvien ilmakehästä sitomasta hiilidioksidista. Suuri osa pohjoisten soiden tuhansien vuosien aikana ilmakehästä keräämästä hiilestä on varastoituneena niiden hapettomiin turvekerroksiin. Hapettomista kerroksista vapautuu samaan aikaan mikrobien tuottamaa metaania ilmakehään.

Soiden hiilivarasto ja hiilidioksidin nielu vaikuttavat ilmastoon viilentävästi, kun taas metaanipäästöt vaikuttavat ilmastoa lämmittävästi. Hiilidioksidi ja metaani viipyvät ilmakehässä eri mittaisen ajan, ja suon kehityksen ilmastovaikutus muodostuu pääosin niiden yhteisvaikutuksesta. Tätä on aiemmin arvioitu ns. säteilypakotemallilla, mikä on ollut haastavaa. ACME-malli tarjoaa suoraviivaisemman tavan arvioida luonnontilaisten soiden ilmastovaikutusta.

Lisätietoja:

tutkimusprofessori Annalea Lohila, Ilmatieteen laitos, p. 0295 395 498, annalea.lohila@fmi.fi

tutkimusprofessori Janne Rinne, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 2637, janne.rinne@luke.fi

Luonnonvarakeskuksen uutinen (9.5.2025): Suoalueiden ilmastovaikutuksia voidaan arvioida entistä kattavammin – uusi menetelmä vahvistaa tiedon pohjoisten luonnontilaisten soiden ilmastoa viilentävästä vaikutuksesta