Miten magneettisia ja meteorologisia havaintoja tehtiin 1800-luvulla? Uusi julkaisu kertoo Ilmatieteen laitoksen alkuvaiheista
Julkaisussa kuvataan, miten magneettisia ja meteorologisia havaintoja tehtiin Suomessa vuodesta 1844 alkaen tiheällä mittausvälillä, ja miten aineistoista muodostui arvokas aikasarja avaruussään ja ilmakehän ilmiöiden tutkimukseen. 1990-luvulla digitoitu aineisto on ollut kansainvälisesti merkittävä ja siihen on viitattu laajasti alan tutkimuksessa.
Keskeinen henkilö varhaisessa vaiheessa oli fyysikko Johan Jakob Nervander (1805–1848), joka toi uusimmat sähkömagneettiset opit Suomeen 1820-luvun lopulla. Hänen aloitteestaan Helsinkiin perustettiin vuonna 1838 magneettinen observatorio, jossa otettiin käyttöön ajanmukaiset laitteet ja menetelmät Gaussin mallilaitoksen esikuvan mukaisesti. Observatorion myötä Suomi liittyi osaksi kansainvälistä tiedeyhteisöä.
Vuonna 1881 observatorio siirtyi Suomen Tiedeseuran alaisuuteen ja sai nimekseen Suomen Tiedeseuran meteorologinen päälaitos, jonka toiminta painottui vähitellen sääpalvelun ja meteorologian kehittämiseen. Laitoksella oli Helsingissä tuolloin töissä noin 30 henkilöä.
Julkaisun on laatinut Ilmatieteen laitoksen entinen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö (eläk.) Heikki Nevanlinna, Ilmatieteen laitos
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@gmail.com.
