Uutinen9.4.2026

Ilmanlaatuselvitys: Suomen ilmanlaatu on maailman puhtaimpia

Maailmanlaajuisessa kaupunkilistauksessa Utö, Muonio ja Kittilä sijoittuivat maailman puhtaimpien paikkojen joukkoon. Pohjoisen Suomen ilmanlaatumittauksilla havainnoidaan myös arktisella alueella tapahtuvia muutoksia.
Pallaksen tutkimusasemalla on monipuolinen ympäristö ilmakehän ja ekosysteemien sekä niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimiseksi. Asema sijaitsee 170 kilometriä napapiirin pohjoispuolella, ja se on osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Kuva: Konstantinos Doulgeris.

Sveitsiläinen IQAir julkaisi maaliskuun lopulla World Air Quality Report 2025 -raportin, joka tarjoaa kattavan yleiskatsauksen ilmanlaadusta maailmanlaajuisesti.

Suomi pääsi maailman puhtaimpien maiden joukkoon maakohtaisessa listauksessa. Euroopan maista Suomi oli ilmanlaadultaan kolmanneksi paras – Viro ja Islanti sijoittuivat tällä kertaa paremmin. Listauksen kärjessä olivat Tyynellä valtamerellä ja Karibianmerellä sijaitsevat pienet saarivaltiot.

Listauksen perusteella kaikkein saastuneimmat maat ovat Pakistan, Bangladesh ja Tadžikistan.

Maailmanlaajuisessa kaupunkilistauksessa Utö, Muonio ja Kittilä sijoittuvat maailman puhtaimpien paikkojen joukkoon. IQAir käyttää listauksen tekemiseen mittaustulosten lisäksi satelliittipohjaista mallidataa, joka tekee vain arvion todellisista pitoisuuksista. Ilmatieteen laitoksen omien, standardoitujen ja laatuvarmistettujen mittausten perusteella kaupunkien järjestys on eri: niiden perusteella Muoniossa ja Kittilässä on puhtaampi ilmanlaatu kuin Utössa.

Laadukkailla mittauksilla tarkkaa tietoa ilman koostumuksesta ja ilmansaasteista

Ilmatieteen laitos mittaa Suomen taustailmanlaatua kaupunkien ulkopuolella, missä ilma on puhtaampaa ja mittaukset tarjoavat luotettavan perustan ilmansaasteiden pitoisuuksien pitkän aikavälin muutosten havaitsemiseen ja arviointiin laajoilla alueilla. Esimerkiksi Muoniossa, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ilmanlaatua on mitattu 1990-luvulta asti.

"Pallaksen tutkimusasema on ainutlaatuinen arktisella alueella, ja siellä tuotetaan arvokasta tietoa pohjoisten alueiden ilmakehän tilasta. Pallaksella mitataan hyvin pieniä ilmansaasteiden pitoisuuksia", sanoo tutkija Elli Suhonen Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksella tehdään ilmanlaadun seurantatyön lisäksi ilmanlaadun tutkimusta. Yksi ryhmän vetämistä tutkimusprojekteista on pohjoismainen yhteistyöhanke, jossa tutkitaan muutoksia Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden ilmanlaadussa.

"Venäjällä, Kuolan niemimaalla sijaitsevassa Nikkelin kaupungissa on suljettu vanhoja metallisulattoja vuonna 2020. Erityisesti rajan läheisyydessä Norjan ja Suomen puolella on havaittu ilmanlaadun mittauksissa merkittävä positiivinen muutos ilmansaasteiden pitoisuuksissa. Teollisuudelle tyypillisten ilmansaasteiden, kuten rikkidioksidin ja raskasmetallien pitoisuudet ovat selkeästi laskeneet vuodesta 2021 eteenpäin, mikä on entisestään parantanut alueen jo ennestään hyvää ilmanlaatua", Suhonen kertoo.

Hankkeen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Arctic Programme. Projektin yhteistyökumppanit ovat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto sekä norjalainen ilmasto- ja ympäristöntutkimuslaitos NILU ja ruotsalainen ympäristöntutkimuslaitos IVL.

Haalariasuisia ihmisiä tutkimusaseman kattotasanteella, antenneja ja luminen katto.
Pohjoismaisen ilmanlaatuhankkeen projektiryhmä tapasi Pallaksella maaliskuussa. Kuva: Mirka Hatanpää.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 352 6722, etunimi.sukunimi@fmi.fi