Ilmastonmuutos kuumentaa Eurooppaa – koetaanko tänäkin kesänä ennätyshelteitä?
Kuva: Shutterstock.Etelä-Eurooppaa ovat tänä vuonna koetelleet ankara kuivuus ja toisaalla paljon vahinkoa aiheuttaneet tulvat. Espanjan ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden alku on ollut Espanjassa ennätyskuiva: tammi-huhtikuussa maassa satoi alle puolet keskimääräisestä. Pohjois-Italiassa rankkasateet ovat puolestaan aiheuttaneet tulvia, joita on kuvattu pahimmiksi sataan vuoteen.
Uusimpien pitkän ajan sääennusteiden mukaan kesästä olisi tulossa tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi Keski-Euroopassa ja Itämeren ympäristössä. Välimeren alueella lähiviikot näyttävät sen sijaan tavanomaista sateisemmilta, mutta laaja-alaista helpotusta kuivuuteen ei sateista ole odotettavissa, sillä Välimeren alueen talvisateiden ilmastossa vesivarastot täydentyvät talvipuolella vuotta.
"Pitkän ajan ennusteilla on jossain määrin taipumusta ennustaa vallitsevan säätyypin jatkumista, mutta mikäli ennusteet osuvat oikeansuuntaisesti, voi kesästä tulla kuuma ja kuiva muun muassa Saksassa, Puolassa, Baltiassa ja muualla Itämeren ympäristön maissa", arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.
Suomessa helleraja ylittyi ensimmäistä kertaa tällä viikolla, kun maanantaina Kankaanpäässä ja keskiviikkona Hattulassa mitattiin 25,1 astetta. Suomeen pitkän ajan ennusteet ennakoivat kesän ajalle jonkin verran keskimääräistä suurempaa todennäköisyyttä lämpimälle ja kuivalle säälle, erityisesti maan eteläosissa.
"Pitkän ajan ennusteet ovat suuntaa antavia, mutta varmuudella tulevan kesän säätä ei vielä pysty ennustamaan. Sekaan osuu varmasti lämpimämpiä ja viileämpiä jaksoja", Ilari Lehtonen korostaa.
Suomen säälle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut. Tämä johtuu Suomen sijainnista keskileveysasteilla matalapaineiden reitillä.
Euroopan hellejaksot pidentyvät ja ankaroituvat
EU:n ilmastonmuutospalvelu Copernicuksen mukaan viime kesä oli mittaushistorian kuumin Euroopassa. Viime kesän säätä monissa Euroopan maissa leimasivatkin lämpöennätykset, kuivuus ja maastopalot.
"Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kesät lämpenevät voimakkaasti Euroopassa. Viime vuoden kaltainen hellekesä olisi ollut lähes mahdoton ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Toisaalta viime vuoden kaltaisen kesän ennustetaan olevan suhteellisen viileä tämän vuosisadan lopulla", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Ilmastomallien tulokset osoittavat, että Euroopassa koettavat hellejaksot pidentyvät ja ankaroituvat tulevaisuudessa. Jos maapallon keskilämpötila kohoaa teollistumista edeltävään aikaan nähden kahdella asteella, hellejaksopäivien määrä kasvaisi Pohjois-Euroopassa yli kolminkertaiseksi. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta, jossa vertailukohtana käytetiin 1900-luvun lopun ilmastoa. Etelä-Euroopassa hellejaksopäivien lukumäärä jopa kuusinkertaistuisi. Helteitten ankaruutta kuvaava hellelämpösumma kasvaisi puolestaan kymmenkertaiseksi.
Entistä pidemmät ja kuumemmat hellejaksot aiheuttavat varsinkin Etelä-Euroopassa ongelmia, kuten metsäpaloja sekä häiriöitä terveydenhuollolle, maataloudelle ja energiantuotannolle. Muutokset jäävät kuitenkin selvästi pienemmiksi, jos maapallon keskilämpötilan nousu onnistutaan pysähdyttämään kahden asteen sijaan esimerkiksi 1,5 asteeseen.
Ilmastonmuutos ei aiheuta yksittäisiä sääilmiöitä, mutta se voi vaikuttaa niiden voimakkuutteen. Välimeren alueella koettiin tämän vuoden huhtikuussa ennätyksellinen helleaalto, kun lämpötila nousi esimerkiksi Espanjassa lähes 39 asteeseen. Tutkijoiden mukaan vastaavat helteet olisivat olleet lähes mahdottomia ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
"Ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötilaan liittyviin sääilmiöihin, kuten helleaaltoihin, tiedetään suhteellisen hyvin. Lämpötiloista on olemassa pitkät ja laadukkaat havaintoaikasarjat. Lisäksi ilmastomallit osaavat yleensä simuloida tällaisia tilanteita melko hyvin, ja myös ymmärrys sääilmiön synnystä on hyvä", Mika Rantanen selittää.
Maapallon keskilämpötilaa nostava El Niño -ilmiö on käynnistymässä
Kolme vuotta jatkunut La Niña -ilmiö on päättymässä. Se on tarkoittanut keskimääräistä viileämpiä meriveden pintalämpötiloja Tyynen valtameren itäosassa. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan nyt on käynnistymässä vastakkainen ilmiö El Niño, jonka vaikutuksesta meriveden pintalämpötila nousee Tyynen valtameren itäosassa. Pientä poikaa tarkoittava ilmiön espanjankielinen nimi tulee siitä, että ilmiön vaikutukset alkavat näkyä yleensä joulun tienoilla. Ilmiö toistuu 3–7 vuoden välein.
Globaalisti El Niño nostaa maapallon keskilämpötilaa. WMO ennakoikin, että seuraavan viiden vuoden aikana El Niño -ilmiö aiheuttaa erittäin lämpimän jakson globaalisti. Järjestön mukaan on 98 prosentin todennäköisyys, että aikaisempi, vuonna 2016 mitattu maapallon vuotuinen keskilämpötilaennätys ylitetään seuraavan viiden vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti vuodet 2015–2022 ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät kahdeksan vuotta.
Euroopan ja Suomen sääolosuhteisiin El Niñon vaikutus on vähäinen.
Lisätietoja:
Tutkija Ilari Lehtonen, Ilmatieteen laitos, ilari.lehtonen@fmi.fi, puh. 050 380 2870
Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, mika.rantanen@fmi.fi, 050 475 0756