Suo, kuokka – ja ilmastovaikutukset

Soiden käytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Pohjoisen pallonpuoliskon soilta kerätty uusi havaintoaineisto osoittaa, että soiden kuivaus ja muokkaus aiheuttavat ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisen suuri lämmitysvaikutus on maatalouskäyttöön otetuilla soilla. Suometsien ilmastovaikutukset ovat epävarmempia ja vaihtelevat suotyypistä riippuen.

Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin pohjoisten soiden käsittelyn ilmastovaikutuksia. Tulokset osoittavat, että suon ottaminen maatalouskäyttöön lämmittää ilmastoa voimakkaasti.

Vaikka hiiltä sitoutuu tuotettuun satoon ja metaanipäästöt ovat karjatalouteen käytettyjä peltoja lukuunottamatta pieniä, on kokonaisarviossa otettava huomioon, että viljelykasveihin sitoutunut hiilidioksidi palautuu ennen pitkää ilmakehään. Lisäksi intensiivisesti viljeltyjen soiden turve hajoaa nopeasti ja aiheuttaa näin suuren hiilidioksidin lisäpäästön. Metsätalouteen otettujen soiden päästöt vaihtelevat enemmän ja riippuvat mm. alkuperäisestä suotyypistä. Suometsien hoidon ilmastovaikutusten tarkentamiseksi tarvitaankin lisämittauksia.

Luonnontilaiset suot sitovat ilmakehän hiilidioksidia kasvien yhteytyksessä, mutta toisaalta muuttavat osan tästä hiilestä metaaniksi, joka vapautuu ilmakehään. Sekä hiilidioksidi että metaani ovat kasvihuonekaasuja, joiden pitoisuuden kasvu ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Kun suo otetaan maa- tai metsätalouskäyttöön, sen ojittaminen vapauttaa tuhansien vuosien aikana turpeeksi kertynyttä hiiltä hiilidioksidina ilmakehään. Toisaalta luonnontilaisille soille tyypilliset suuret metaanipäästöt loppuvat. Koska hiilidioksidin ja metaanin elinikä ja lämmitysteho ovat hyvin erilaiset, tarvitaan suon kuivatuksen ilmastovaikutuksen ymmärtämiseksi laskentatapaa, jolla pystytään yhteismitallistamaan näiden kaasujen samanaikaiset vaikutukset.

Tällaista laskentatapaa hyödynnettiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksen aineisto pohjautuu FLUXNET-mittausasemien havaintoihin. Maailmanlaajuisen FLUXNET-verkoston idea on tuottaa yhtenäisillä menetelmillä mitattua tietoa ekosysteemien ja ilmakehän välisestä vuorovaikutuksesta, erityisesti kasvihuonekaasujen sitoutumisesta ja vapautumisesta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa hyödynnetään verkoston tuottamaa ympärivuotista mittausaineistoa paitsi hiilidioksidin myös metaanin vaihdosta ilmakehän ja soiden välillä.

Työhön osallistui tutkijoita useista Euroopan maista sekä Pohjois-Amerikasta, Kiinasta ja Venäjältä. Tutkimuksen 30 mittausasemasta viisi sijaitsee Suomessa. Näistä kolme on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä: Jokioisten asema edusti maatalouskäyttöön otettua suota, Lopen Kalevansuo metsäojitettua suota ja Kittilän Lompolojänkkä ojittamatonta, luonnontilaista vertailukohdetta. Muut Suomen kohteet olivat Juupajoen Siikaneva (Helsingin yliopisto) ja Joensuun Linnansuo (Itä-Suomen yliopisto).

Työn keskeinen osa oli eri kaasujen ilmastovaikutusten yhteismitallistamiseen tarvittava säteilypakotemallitus, joka tehtiin Ilmatieteen laitoksessa. Lompolojänkkä ja Siikaneva kuuluvat perusteilla olevaan eurooppalaiseen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmään (ICOS), johon Suomessa osallistuvat Ilmatieteen laitos sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Verkoston päämaja sijaitsee Helsingin Kumpulassa.

Lisätietoa

Tutkija Annalea Lohila, puh. 050 366 3242, annalea.lohila@fmi.fi

A.M.R. Petrescu, A. Lohila, J.-P. Tuovinen, D. Baldocchi, A.R. Desai, N. T. Roulet, T. Vesala, A.J. Dolman, W.C. Oechel, B. Marcolla, T. Friborg, J. Rinne, J. Hatala Matthes, L. Merbold, A. Meijide, G. Kiely, M. Sottocornola, T. Sachs, D. Zona, A. Varlagin, D.Y.F. Lai, E. Veenendaal, F.J.W. Parmentier, U. Skiba, M. Lund, A. Hensen, J. van Huissteden, L.B. Flanagan, N. Shurpali, T. Grünwald, E. Humphreys, M. Jackowicz-Korczynski, M. Aurela, T. Laurila, C. Grüning, C.A.R. Corradi, A.P. Schrier-Uijl, T.R. Christensen, M. P. Tamstorf, M. Mastepanov, P.J. Martikainen, S.B. Verma, C. Bernhofer, A. Cescatti. 2015. The uncertain climate footprint of wetlands under human pressure. Proceedings of the National Academy of Sciences vol. 112 no. 11, March 17 2015

http://www.pnas.org/content/early/2015/03/19/1416267112.abstract