N2000-vedenkorkeusjärjestelmä tutuksi – tärkeää tietoa varsinkin veneilijöille
Kuva: Antti Kangas.Itämeren vedenkorkeus vaihtelee jatkuvasti joitakin kymmeniä senttimetrejä lähinnä tuulen ja ilmanpaineen vaihtelujen takia. Veneilijän on hyvä tietää ajantasainen vedenkorkeus ja vedenkorkeusennuste, jotta voi väistää liian matalat paikat ja mitoittaa veneen sidontaköydet sopiviksi.
Ilmatieteen laitos mittaa meriveden korkeutta ja laskee sille ennusteet. Lukemat kerrottaan yleensä kahdella tavalla: teoreettisen keskiveden suhteen ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa tämä näkyy niin, että ennustekäyriä on kaksi, joista itselle tarpeettoman voi piilottaa alareunasta klikkaamalla. Havaintotaulukossa on erilliset sarakkeet eri korkeusjärjestelmille.
Mitä eri korkeusjärjestelmät tarkoittavat?
Vedenkorkeuden mittaamisen ensimmäinen kysymys on, mihin mitta-asteikon nolla asetetaan. Alun perin nollakohta on ollut helpoin asettaa siihen, missä vedenpinta keskimäärin on ja verrata siihen tulvat tai matala merivesi. Ongelma on, että esimerkiksi maankohoaminen ja globaali merten pinnannousu muuttavat keskimääräistä vedenkorkeutta.
Uudempi tapa on määrittää kiintopiste, johon vedenkorkeutta verrataan. N2000-korkeusjärjestelmä on tällainen. Kiintopisteenä toimii NAP eli Normaal Amsterdams Peil, johon Suomenkin järjestelmä on sidottu.
Käytä samaa korkeusjärjestelmää kuin merikartassasi
Tällä hetkellä vedenkorkeuslukemat näytetään kahdessa korkeusjärjestelmässä, sillä osa käyttäjistä on jo siirtynyt N2000-järjestelmään, mutta osa käyttää yhä järjestelmänä teoreettista keskivettä.
Veneillessä tärkeintä on käyttää samaa korkeusjärjestelmää kuin omassa merikartassa. Tällöin merikarttaan merkittyjä syvyyslukemia voi laskea suoraan yhteen vedenkorkeusennusteiden lukemien kanssa. N2000-korkeusjärjestelmän mukaiset kartat tunnistaa reunan merkinnästä BSCD (N2000).
Uuden N2000-kartan hankkinut katsoo merivedenkorkeusennusteesta siis N2000-käyrää, mutta vanhemmalla, teoreettisen keskiveden kartalla veneilevä, katsoo teoreettisen keskiveden käyrää.
Kaikkien Suomen merikarttojen muuttaminen teoreettisesta keskivedestä N2000:en on noin kuuden vuoden työ. Kartat julkaisee Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tällä hetkellä kaikki uudet merikartat Pohjanlahdella ovat jo N2000-järjestelmässä. Ahvenanmeren viimeiset kartat julkaistaan N2000:ssa nyt kesäkuussa, minkä jälkeen julkaistaan Saaristomeren kartat. Suomenlahdella uusia N2000-karttoja voi hankkia vasta vuonna 2026. Traficomin verkkosivuilta voi tarkistaa, miltä alueilta karttoja saa N2000-järjestelmässä.
Miksi muutos on tehty?
N2000-korkeusjärjestelmän käytössä on monia etuja. Yksi näistä on se, että kaikki Itämeren valtiot käyttävät nyt samaa korkeusjärjestelmää. Ennen jokainen maa käytti omaa teoreettisen keskiveden nollatasoa, joiden yhdistäminen oli monimutkainen laskutoimitus. Kun kaikki maat käyttävät samaa, Amsterdamin nollakohtaan sidottua järjestelmää, voi esimerkiksi Tallinnan ja Helsingin vedenkorkeuslukemia verrata suoraan toisiinsa.
Toisaalta NAP:iin sidottuna N2000 ei muutu, kuten teoreettinen keskivesi, joka maankohoamisen ja globaalin merenpinnan nousun takia muuttuu jatkuvasti ja määritetään siksi joka vuodelle uudestaan.
Teoreettinen keskivesi ja N2000 lyhyesti
Teoreettinen keskivesi (MW eli mean water / MSL eli mean sea level)
Nollakohta on suunnilleen kyseisen vuoden keskimääräinen vedenkorkeus. Tarkalleen nollakohta on vuoden vedenkorkeuden odotusarvo.
Nollakohta muuttuu vuosittain, koska maa kohoaa Suomessa ja merenpinta nousee globaalisti.
Pääjärjestelmä merivedenkorkeuden ilmoittamiseen Suomessa syyskuuhun 2021 asti.
Jokainen Itämeren valtio on laskenut korkeuden omalla tavallaan.
N2000 (BSCD2000 eli Baltic Sea Chart Datum 2000)
Nollakohta on kiinteä eli ei muutu. Sidottu Amsterdamissa olevaan nollapisteeseen (Normaal Amsterdams Peil, NAP)
Vuonna 2021 lisätty vedenkorkeuslukemat N2000:ssa moniin järjestelmiin.
Yhteinen järjestelmä kaikissa Itämeren maissa.
Lisätietoja:
Meriasiantuntija Anni Jokiniemi, Ilmatieteen laitos, puh. 050 444 0404. anni.jokiniemi@fmi.fi
Vedenkorkeustietoa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa