Virolahden ilmanlaatuasema on mukana laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa selvittämässä hiukkasten kemiallista koostumusta

Tutkimuksessa jokaisella asemalla käytettiin samantyyppistä mittalaitetta, jolla määritettiin orgaanisten yhdisteiden, sulfaatin, nitraatin, ammoniumin ja kloridin pitoisuutta pienhiukkasissa. Eri maissa tutkittujen hiukkasten kokonaispitoisuus vaihteli 0,8 ja 14 µg/m3 välillä. Se oli yleensä suurempi kaupungeissa kuin tausta-alueilla. Virolahden ilmanlaatuasemalla keskimääräinen pitoisuus oli 4.5 µg/m3. Euroopan eteläisimmillä ja pohjoisimmilla alueilla pitoisuudet olivat suurimmaksi osaksi pienemmät kuin keskileveysasteiden alueilla.

Tutkijoiden mukaan hiukkasten ainesosissa orgaanisten hiukkasten osuus oli keskimäärin suurin (36–64 %) eikä alueiden tai asemien väleillä havaittu selvää maantieteellistä tai asematyypistä johtuvaa eroa. Seuraavaksi eniten hiukkasissa oli sulfaattia ja nitraattia. Näiden osuuksiin vaikuttivat kaasumaisten esiasteiden, kuten typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt, joissa oli alueellisia eroja. Vaikka kemiallinen koostumus ei muuttunut merkittävästi vuodenaikojen mukaan, niin pitoisuuksissa havaittiin selviä vuodenaikaisia eroja joillakin asemilla. Virolahdella vuodenaikaisvaihtelu tosin oli pientä kuten myös vuorokaudenaikainen vaihtelu, sillä asema sijaitsee kaukana päästölähteistä. Virolahdella ilmansaasteiden pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi kaukokulkeuma.

Kunkin aseman mittaukset kestivät yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ja ne toteutettiin vuosien 2011–2015 aikana. Virolahdella tutkimukset tehtiin kesäkuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana. Analyysilaitteena oli aerosolimassaspektrometriaan perustuva laite nimeltään Aerosol Chemical Speciation Monitor (ACSM), joka mittasi hiukkasten kemiallisen koostumuksen 30 minuutin keskiarvona. Tutkimus rahoitettiin osittain Euroopan Unionin projekteilla ACTRIS (EU FP7-262254) ja ACTRIS-2 (EU Horizon 2020–654109). Lisäksi COST-toiminta CA16109 COLOSSAL (Chemical On-Line cOmpoSition and Source Apportionment of fine aerosol) tuki tutkimusta ja ACSM-laitteen käyttöön liittyvistä ohjeistuksista.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Minna Aurela, puh. +358 505673003, minna.aurela@fmi.fi

M. Bressi, F. Cavalli, J.P. Putaud, R. Fröhlich, J.-E. Petit, W. Aas, M. Äijälä, A. Alastuey, J.D. Allan, M. Aurela, M. Berico, A. Bougiatioti, N. Bukowiecki, F. Canonaco, V. Crenn, S. Dusanter, M. Ehn, M. Elsasser, H. Flentje, P. Graf, D.C. Green, L. Heikkinen, H. Hermann, R. Holzinger, C. Hueglin, H. Keernik, A. Kiendler-Scharr, L. Kubelová, C. Lunder, M. Maasikmets, O. Makeš, A. Malaguti, N. Mihalopoulos, J.B. Nicolas, C. O'Dowd, J. Ovadnevaite, E. Petralia, L. Poulain, M. Priestman, V. Riffault, A. Ripoll, P. Schlag, J. Schwarz, J. Sciare, J. Slowik, Y. Sosedova, I. Stavroulas, E. Teinemaa, M. Via, P. Vodička, P.I. Williams, A. Wiedensohler, D.E. Young, S. Zhang, O. Favez, M.C. Minguillón, A.S.H. Prevot. (2021) A European aerosol phenomenology - 7: High-time resolution chemical characteristics of submicron particulate matter across Europe, Atmos. Environ. 10, 100108.

Lue tieteellinen artikkeli täältä: https://doi.org/10.1016/j.aeaoa.2021.100108