Tutkimushanke toi lisää ymmärrystä mustan hiilen pitoisuuksista ja mittaamisesta

Business Finlandin, useiden yritysten, HSY:n ja Tampereen kaupungin rahoittamassa laajassa BC Footprint -hankkeessa Suomeen luotiin laaja osaamiskeskittymä mustan hiilen tutkimukseen. Hankkeeseen osallistui yhteensä viisi tutkimuslaitosta ja yhdeksän tutkimusryhmää, jotka tutkivat mustaan hiileen liittyviä asioita useista eri näkökulmista. Tutkimukseen sisältyi laaja kansainvälinen yhteistyö.

Hankkeen aikana mustan hiilen mittaustekniikoihin liittyvä ymmärrys kasvoi huomattavasti. Esimerkiksi kyky arvioida kriittisesti mittaustuloksia ja niiden hyödyntämistä lisääntyi. Samoin lisääntyi osaaminen, joka mahdollistaa uusien tekniikoiden kehittämisen ja olemassa olevien tekniikoiden parantamisen.

”Mittalaitteisiin liittyvä tutkimus jatkuu vielä esimerkiksi Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa kehitetään uutta herkempää mustan hiilen mittalaitetta”, kertoo ryhmäpäällikkö Hilkka Timonen Ilmatieteen laitokselta.

Eri polttolähteistä peräisin olevien mustahiilipäästöjen ymmärtämisen taso kasvoi hankkeessa esimerkiksi useiden kokeellisten mittauskampanjoiden ansiosta.

”Hankkeen myötä voimme hyödyntää useita mustan hiilen päästöjen tutkimuksessa erilaisia mittausteknologioita sekä tuottaa ja jakaa luotettavaa päästötietoa. Mustan hiilen päästökertoimet ovat tärkeitä tutkijoille ja viranomaisille muun muassa päästöinventaareihin liittyvässä työssä”, kertoo professori Topi Rönkkö Tampereen yliopistosta.

Uutta tietoa mustan hiilen terveysvaikutuksista

Ulkoilman mustahiilipitoisuuksien ja mustan hiilen lähteisiin liittyvä ymmärrys kasvoi hankkeessa niin, että mustan hiilen pitoisuuksien ajallista ja paikallista vaihtelua ymmärretään nykyisin varsin hyvin. Tutkimuksen ansiosta tiedetään varsin hyvin, millaista ihmisten altistuminen mustalle hiilelle Suomessa on, ja ihmisten informoiminen mustaan hiileen liittyvistä asioista onnistuu nykyisin luotettavasti.

”Hanke tuotti myös uutta solutason ymmärrystä siitä, millaisia toksisia vaikutuksia mustahiilihiukkaset voivat ihmiselimistössä aiheuttaa”, kommentoi hankkeen tuloksia apulaisprofessori Pasi Jalava Itä-Suomen yliopistosta.

Tällä tiedolla on merkittävä rooli, kun ilmansaasteiden väestölle aiheuttamia terveyshaittoja pyritään pienentämään eri alueilla.

Hankkeen myötä voidaan ymmärtää paremmin myös sitä, miten mustaan hiileen liittyviä asioita käsitellään erilaisten politiikan toimijoiden toimesta sekä millaisia toimijoita ja tapoja mustaan hiileen liittyvissä päätöksentekoprosessissa on.

”Hankkeessa kerättyä monialaista tieteellistä ymmärtämistä on jo hyödynnetty laajasti osallistuneiden yritysten ja kuntatoimijoiden toimesta”, kertoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jaakko Yli-Ojanperä Vaisalasta.

Tutkimustyö mustan hiilen parissa jatkuu – tulossa kaikille avoin seminaari

Hankkeessa luotua osaamista käytettiin mustahiili jalanjälki -konseptin kehittämisessä. Tavoitteena on julkaista konsepti lähitulevaisuudessa tieteellisessä julkaisussa.

BC Footprint -hanke loppui syksyllä 2022, mutta konsortion tiivis yhteistyö jatkuu laajasti aiheen parissa. Myös tulosten julkaisutyö jatkuu; syksyllä 2023 järjestetään ensimmäinen BC Footprint -seminaari, johon kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

BC Footprint -konsortiossa tutkimusosapuolina mukana olivat Tampereen yliopisto (koordinaattori), Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Itä-Suomen yliopisto, joiden rinnalla projektia edistivät Vaisala Oy, Dekati Oy, Airmodus Oy, Valmet Technologies Oy, Pegasor Oy, AX-Suunnittelu, AGCO Power, SSAB Oy, Ympäristöministeriö, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) sekä Tampereen kaupunki.

Lisätietoja:

BC Footprint -hankkeen verkkosivut

BC Footprint -hanke Twitterissä

Professori Topi Rönkkö, Tampereen yliopisto, topi.ronkko@tuni.fi

Ryhmäpäällikkö Hilkka Timonen, Ilmatieteen laitos, hilkka.timonen@fmi.fi

Mustahiilihiukkaset syntyvät epätäydellisessä palamisessa. Nämä hiukkaset koostuvat alkuainehiilestä muodostuneista primääripalloista ja niiden muodostamista agglomeraateista. Hiukkaset ovat kiinteitä, termisesti pysyviä, ja ne absorboivat valoa laajalla aallonpituusalueella. Hiukkasia kuvaa myös suhteellisen suuri pinta-ala ja laaja hiukkaskokojakauma. Aerosoleissa mustahiilihiukkaset ovat tyypillisesti sekoittuneet muiden hiukkasmaisten ja kaasumaisten yhdisteiden kanssa. Kuvassa näkyy mustahiilihiukkasia sekä muita polttoprosessissa syntyneitä hiukkasia. Kuva: Tampereen yliopisto/Tampereen Mikroskopiakeskus/Lundin yliopisto.