Asuntojen sisäilman terveydelle haitalliset ominaisuudet vaihtelivat vuodenajoittain

Kuopion Savolanniemessä sijaitsevassa nykyaikaisessa asuinrakennuksessa ja sen pihapiirissä kerättiin suurtehokeräimellä ilmakehän pienhiukkasia, joiden koko vaihteli karkeista erittäin pieniin ultrahienoihin hiukkasiin. Keräykset kestivät kerrallaan 2–3 viikkoa ja ne tehtiin neljänä eri vuodenaikana. Keräysten aikana talossa asuttiin normaalisti.

"Tutkimuksissa selvisi, että pienhiukkasten toksikologiset ominaisuudet vaihtelivat eri vuodenaikoina. Talvella sisäilman laatua heikensivät talon sisällä olevista lähteistä peräisin olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi ruoan valmistuksessa ja takan tai kynttilöiden poltossa muodostuvat, ja lämpiminä vuodenaikoina ulkoilman mikrobit", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Ari Leskinen.

Ulkoilman epäpuhtaudet eivät kulkeudu nykyaikaisen talon sisälle merkittävässä määrin

Tutkimuksessa selvitettiin asuinrakennuksen ulko- ja sisäpuolella olevien pienhiukkasten kemiallisen koostumusta ja mikrobien yhteyttä niiden terveydelle haitallisiin ominaisuuksiin.

Nykyaikaisessa talossa, jossa on koneellinen suodattava ilmanvaihto, sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin lähinnä talon sisällä olevista lähteistä. Moderni ilmanvaihtotekniikka on riittävä suodattamaan ulkoilman epäpuhtaudet pois, jolloin niiden vaikutus sisäilmaan rajoittuu lähinnä lämpimiin vuodenaikoihin. Tällöin ulkoilman hiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja lähinnä lämpiminä vuodenaikoina, jolloin asunnon ilmanvaihtoa tehostetaan ovien ja ikkunoiden kautta. Näissä tilanteissa ulkoa kulkeutuvista epäpuhtauksista haitallisimpia ovat maaperästä noussut pöly, biomassan poltosta peräisin olevat pienhiukkaset ja ulkoilman mikrobit.

Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia AMK:n toteuttamassa ja Kuopio Innovation Oy:n koordinoimassa "Asumisen terveellisyys ja turvallisuus" -hankkeessa (TERTU), jota rahoittivat Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja useat yritykset. Tutkimus liittyy aiemmin julkaistuihin artikkeleihin sisä- ja ulkoilman hiukkasten kemiallisesta koostumuksesta ja mikrobisisällöstä (Sippula ym., 2013) ja toksikologisista ominaisuuksista (Happo ym., 2013).

Lisätietoja:

FT Ari Leskinen, puh. 050 522 9148, ari.leskinen@fmi.fi

Viite:

Happo M.S., Sippula O., Jalava P.I., Rintala H., Leskinen A., Komppula M., Kuuspalo K., Mikkonen S., Lehtinen K., Jokiniemi J. & Hirvonen M.-R. 2014. Role of microbial and chemical composition in toxicological properties of indoor and outdoor air particulate matter. Particle and Fibre Toxicology, 11, 60, doi:10.1186/s12989-014-0060-6

Aiemmat julkaisut aiheesta:

Sippula O., Rintala H., Happo M., Jalava P., Kuuspalo K., Virén A., Leskinen A., Markkanen A., Komppula M., Markkanen P., Lehtinen K.E.J., Jokiniemi J. & Hirvonen M.-R. 2013. Characterization of chemical and microbial species from size-segregated indoor and outdoor particulate samples. Aerosol Air Qual. Res., 13: 1212–1230, doi:10.4209/aaqr.2012.11.0300

Happo M., Markkanen A., Markkanen P., Jalava P., Kuuspalo K., Leskinen A., Lehtinen K.E.J., Jokiniemi J. & Hirvonen M.-R. 2013. Seasonal variation in the toxicological properties of size-segregated indoor and outdoor air particulate matter. Toxicology in Vitro, 27: 1550–