Ilmakehän mikromuovihiukkaset ovat pääasiassa peräisin vanhasta muovijätteestä

Väärin käsitellyn jätteen hajoamisesta syntyvät mikromuovihiukkaset ja kuidut ovat levinneet niin laajalle, että ne kiertävät nyt maapallolla muiden biogeokemiallisten kiertojen tapaan. Tutkijat ovat mallintaneet muovin kiertokulun ilmakehässä tapahtuvaa osaa ja todenneet, että suurin osa ilmassa kulkeutuvasta mikromuovista ei ole peräisin suoraan muovituotteista ja niiden käytöstä vaan muovijätteestä, jota on kertynyt ympäristöön pitkän ajan kuluessa viime vuosikymmeninä.

Kuva: Adobe Stock.

Maailmassa on tuotettu 1900-luvun alkupuolelta lähtien 10 miljardia tonnia muovia. Siitä pieni mutta merkittävä osuus on väärän käsittelyn seurauksena päätynyt ympäristöön, jossa se vähitellen hajoaa yhä pienemmiksi paloiksi. Mikromuoveja on nyt löydetty kaikkialta maapallolta – niin syvänmeren sedimenteistä, Antarktiksen jäästä kuin ihmisen elimistöstäkin. Mikromuovin vaikutuksista terveyteen ja ekosysteemeihin tiedetään kuitenkin toistaiseksi hyvin vähän. Muovintuotanto lisääntyy jatkuvasti (noin 4 % vuodessa), joten mikromuovien lähteiden ja ympäristövaikutusten selvittäminen on olennaista.

Hiljattain on kiinnitetty huomiota siihen, että mikromuovikuidut ja hiukkaset voivat kulkeutua pitkiä matkoja ilmakehässä ja muodostaa havaittavia muovikerrostumia syrjäisille, koskemattomille alueille. Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat jäljittivät lähteitä, joista peräisin oleva mikromuovi muodostaa kerrostumia Yhdysvaltojen länsiosien luonnonpuistoihin. Yhdysvaltojen länsiosissa tehtyjen havaintojen pohjalta tutkijat mallinsivat muovin ilmakehässä tapahtuvaa kiertokulkua myös maailmanlaajuisesti.

Mikromuovia päätyy ilmakehään useista lähteistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa ilmakehän mikromuovihiukkasista on peräisin tiepölystä (84 %), valtameristä (11 %) tai maatalousmaasta (5 %), joihin se on kerääntynyt muovijätteen hajottua yhä pienemmiksi mikromuovihiukkasiksi- ja kuiduiksi. Alkuperäinen kuva: Brahney et al. (2021)

Mallinnuksen perusteella suurin osa ilmakehän mikromuovista on peräisin tiepölyn sekaan jauhaantuneesta muovijätteestä ja toinen merkittävä lähde on valtameriin ja maatalousmaahan kerääntynyt mikromuovi, joka nousee ilmaan tuulen mukana. Melko yllättäen väestökeskuksista syntyvien suorien päästöjen merkitys osoittautui vähäiseksi. Yksi syy tähän voi olla kaupunkiympäristöön vapautuvan muovijätteen suuri koko. Mikromuovi voi nousta ilmakehään vasta hajottuaan ympäristössä hyvin pieniksi hiukkasiksi. Maailmanlaajuisesti suureksi ilmakehän mikromuovien lähteeksi osoittautuivat valtameret, joista kulkeutuu merkittäviä määriä mikromuovia kaikille mantereille.

”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että mikromuovin määrä ilmakehässä voi kasvaa edelleen, vaikka muovia ei enää päätyisi lainkaan ympäristöön. Maaperään ja vesistöihin jo nyt kerääntynyt muovi hajoaa hiljalleen hiukkasiksi, jotka voivat nousta ilmaan”, kertoo Marje Prank, Ilmatieteen laitoksen tutkija ja yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista. On tärkeää pienentää päästövirtoja, joista maailmanlaajuinen muovin kiertokulku muodostuu. Avuksi tarvitaan ripeästi myös kokeellista tutkimusta selvittämään, mitä eri muoveille tapahtuu erilaisissa ympäristöissä, kuinka nopeasti muovipalat hajoavat pienemmiksi ja millaisia ominaisuuksia niistä syntyvillä mikromuovihiukkasilla on.

Lisätietoja:

Tutkija Marje Prank, Ilmatieteen laitos, puh. 050 4687048, marje.prank@fmi.fi (yhteydenotot mieluiten englanniksi)

Brahney, J., Mahowald, N., Prank, M., Cornwell, G., Klimont, Z., Matsui, H., Prather, K.: Constraining the atmospheric limb of the plastic cycle, PNAS, 2021, https://www.pnas.org/content/118/16/e2020719118

TiedeuutinenIlmakehäMikromuovi