Uutinen 24.3.2023

Tutkijoita palkittiin laadukkaista tutkimusartikkeleista

Ilmatieteen laitos palkitsi kolme nuorta tutkijaa erinomaisista vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista.
Kuva: Kati Johansson

Maailman ilmatieteen päivänä jaetulla tunnustuksella halutaan tuoda esiin nuorten tutkijoiden merkitys Ilmatieteen laitoksen tutkimustyölle ja rohkaista kaikkia uran alkuvaiheessa olevia tutkijoita uralla eteenpäin. Early Career Scientist -palkinnon saivat tänä vuonna Mika Rantanen, Eemeli Holopainen ja Irina Statnaia. "Palkintoperusteena oli vuoden 2022 aikana ilmestynyt erinomainen vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu, jossa palkinnon saaja oli ykköskirjoittajana", kertoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja, palkintoraadin puheenjohtaja Jari Liski. Palkintoraatiin kuuluivat Jari Liskin lisäksi professori, kansleri Kaarle Hämeri (Helsingin yliopisto), professori, johtaja Eija Tanskanen (Sodankylän geofysiikan observatorio, Oulun yliopisto) ja professori Petteri Uotila (Helsingin yliopisto).

Mika Rantasen tutkimus laittoi uusiksi väittämän arktisen alueen lämpenemisestä

Mika Rantanen nojaa kaiteeseen.
Mika Rantanen.

Mika Rantasen palkittu tutkimusartikkeli osoitti, että yleisessä käytössä oleva väittämä "arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo" aliarvioi selkeästi pohjoisten alueiden havaittua lämpenemistä. Tutkimuksen mukaan arktinen alue on lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Linnuista ja niiden muuttoliikkeistä kiinnostuneena Mika Rantanen tiesi jo varhain hakeutuvansa opiskelemaan meteorologiaa, mutta tutkijaksi hän ryhtyi hiukan sattumalta. “Tutkijan työssä innostavinta on se, että jos havaitset tai löydät jotain uutta ja erikoista, voit tutkia sitä lisää ja tehdä siitä oikean tutkimuksen. Tällä voi olla suurtakin yhteiskunnallista merkitystä. Näin juuri kävi palkitussa tutkimuksessa.” Tällä hetkellä Rantanen tutkii muun muassa sitä, miten ilmaston lämpeneminen näkyy erilaisissa suursäätyypeissä Euroopan alueella. Käynnissä on myös tutkimus matalapaineiden, ja erityisesti usean peräkkäisen matalapaineen vaikutuksista Itämeren äärivedenkorkeuksiin. Lisäksi selvitetään, miten ilmastonmuutoksen vaikutusta voidaan arvioida erilaisissa sään ääri-ilmiöissä.

Eemeli Holopainen kehittää ilmakehämallinnusta

Eemeli Holopainen istuu työpöydän ääressä.
Eemeli Holopainen.

Eemeli Holopainen simuloi palkitussa tutkimuksessaan hyönteistuhojen aiheuttaman stressin vaikutusta pohjoisen alueen havu- ja lehtipuihin ja puiden ilmaan vapauttamiin orgaanisiin yhdisteisiin. Tutkimus auttaa kehittämään ilmastomallien tarkkuutta, kun puiden muodostamien kaasumaisten orgaanisten yhdisteiden vaikutus voidaan ottaa paremmin huomioon. Ilmakehämallien kehittäjäksi Holopainen päätyi opiskeltuaan sovellettua fysiikkaa. Uuden oppiminen tekee tutkijan työstä kiinnostavaa. “Erityisesti ilmastomallien kehityksessä on monesti tilanteita, kun malli ei tuota ensiksi mietittyä lopputulosta, mutta syy löytyykin syvemmältä ja monesti jostakin aivan muualta, kuin alun perin arvattiin tutkia. Tällöin oppii jotakin aivan uutta ikään kuin vahingossa.” Tällä hetkellä Holopainen työskentelee muun muassa OpenIFS-ilmakehämallin parissa. Malli tulee olemaan osa Ilmatieteen laitoksen käyttämää koko maailman kattavaa ilmastojärjestelmän mallia.

Irina Statnaian tutkimus parantaa ymmärrystä ilmakehän ennustettavuudesta

Irina Statnaia.

Irina Statnaia kiinnostui ilmakehän prosesseista jo kouluikäisenä. Tiedon karttuessa kiinnostus aihetta kohtaan on vain kasvanut.

Palkitussa tutkimusartikkelissaan Statnaia osoitti, että kylmät jaksot Pohjois-Euraasiassa voidaan ennustaa 3–5 päivää aikaisemmin silloin, kun stratosfäärin napapyörre on normaalia heikompi. Kylmien jaksojen ennustaminen on erityisen tärkeää, koska äärisäät vaikuttavat yhteiskuntaan monin tavoin, esimerkiksi ihmisten terveyteen, energian kulutukseen, maanviljelyyn ja hyvinvointiin. Varhaisvaroitusjärjestelmien kehittäminen auttaa varautumaan kylmiin jaksoihin mahdollisimman hyvissä ajoin ja ehkäisemään siten niistä aiheutuvia vahinkoja. “Prosessien välisten yhteyksien löytäminen ja ilmakehän monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden selvittäminen tekevät mielestäni tutkijan työstä erityisen jännittävää”, sanoo Statnaia.

Lisätietoja

Tieteellinen johtaja Jari Liski, Ilmatieteen laitos, puh. 040 748 5088, jari.liski@fmi.fi

Tutkimus