Uutinen 19.5.2025

Uusi teknologia mahdollistaa siitepölyn seurannan reaaliaikaisesti Euroopassa

Kutisevatko silmät? Vuotaako nenä? Kevään siitepölykausi on jo käynnissä, ja ilmassa leijailee muun muassa lepän, pähkinäpensaan, koivun ja saarnin siitepölyä. Siitepölyä mitataan uusin menetelmin ja reaaliaikaisesti Espanjan Córdobasta aina Suomen Pallakselle asti.
Kuva: Adobe Stock.

EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamaa SYLVA-hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos. Hankkeessa kehitetään ja testataan uuden sukupolven seurantateknologiaa ja infrastruktuuria biologisten hiukkasten, kuten siitepölyn, sieni-itiöiden, levien ja bakteerien mittaamiseen.

”Kehitämme ja testaamme uraauurtavia seurantamenetelmiä, jotka tuottavat lähes reaaliaikaista tietoa bioaerosoleista. Aiemmista mittauskampanjoista tiedämme, että laitteet toimivat tavanomaisissa olosuhteissa. Tänä vuonna testaamme niitä myös ääriolosuhteissa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja SYLVA-hankkeen koordinaattori Mikhail Sofiev.

Mittausteknologiaa testataan vuoristosta Välimeren alaville maille

Eurooppaan on perustettu useita koeasemia, joissa testataan mittausteknologian luotettavuutta erilaisilla ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeillä. Mittauksia tehdään eteläisestä Espanjasta pohjoiseen Suomeen, merenpinnan tasolta Alppien korkeille alueille.

”Kenttäkokeiden tavoitteena on osoittaa, miten hankkeessa kehitetyt menetelmät voivat tuottaa uutta tietoa muun muassa terveydenhuoltoon sekä maa- ja metsätalouteen. Mittaustulokset ovat julkisesti saatavilla muutaman tunnin viiveellä EBAS-tietokannassa. Tarjoamme myös tarkkaa tietoa bioaerosolien koostumuksesta moderneilla DNA-analyysitekniikoilla”, Mikhail Sofiev selventää.

Euroopassa yli 80 miljoonaa ihmistä kärsii siitepölyallergioista, ja terveyshaittojen kustannukset ovat yli 50 miljardia euroa vuodessa. Perinteiset mittausmenetelmät ovat hitaita ja vanhentuneita. SYLVA-hankkeen automatisoitu teknologia vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla nopeaa, luotettavaa ja alueellista tietoa eri puolilla Eurooppaa.

SYLVA muodostaa myös kehitteillä olevan EUMETNET AutoPollen -verkoston teknisen selkärangan. Verkosto yhdistää Euroopan aerobiologisia tutkimusryhmiä ja koordinoi seuraavan sukupolven bioaerosolien seuranta- ja mallinnusmenetelmien kehittämistä.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Mikhail Sofiev, Ilmatieteen laitos, mikhail.sofiev@fmi.fi

Tutkimus