Ilmastomallien säätyyppien todenmukaisuus riippuu mallien erotuskyvystä
Ilmastomallit ovat tärkeä työkalu, joiden ennusteet tukevat ilmastoasioihin liittyvää päätöksentekoa. Luottamus ilmastoennusteisiin riippuu suuresti siitä, miten realistisesti ne toistavat tämän hetken ilmasto-olosuhteita ja ilmaston vaihteluita.
Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin pohjana käytettyjen ilmastomallien todenmukaisuutta viikottain vaihtelevien säätyyppien osalta Australian yllä. Tälläista viikottaisen vaihtelun analyysia ei ole juurikaan tehty, vaan useimmiten ilmastomallien arvioinneissa on keskitytty pidempien ajanjaksojen, esimerkiksi vuodenaikojen, väliseen vaihteluun.
"Käyttäen hyväksi ilmastomalliaineistoa ja automaattista luokitteluohjelmaa laskimme säätyyppien esiintymiset, kestot ja siirtymistodenäköisyydet säätyyppistä toiseen Australian alueella. Mallien kesken löytyi suuria eroja, mutta yleisesti ottaen mallit, jotka toistivat realistisesti säätyyppien esiintymiset, toistivat myös realistisesti niitten kestot ja siirtymistodennäköisyydet", kertoo tutkimusprofessori Petteri Uotila. Realistisimmilla malleilla oli korkea horisontaalinen erotuskyky, kun taas pystysuoralla erotuskyvyllä ja yläilmakehä kuvauksella ei ollut selvää yhteyttä mallien säätyyppien todenmukaisuuteen.
"Käyttämämme menetelmä auttaa yleisemminkin luokittelemaan ilmastomalleja sen perusteella, miten hyvin ne toistavat alueellisia säätyyppejä ja niiden vaihteluja. Tämän perusteella menetelmällämme voi odottaa olevan käyttöä laajemmaltikin", Uotila toteaa.
Kansainvälistä tutkimusryhmää rahoittivat Australia ja Suomi.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Petteri Uotila, puh. 050 361 0587, petteri.uotila@fmi.fi
Gibson, P. B., P. Uotila, S. E. Perkins-Kirkpatrick, L. V. Alexander, and A. J. Pitman (2016), Evaluating synoptic systems in the CMIP5 climate models over the Australian region, Climate Dynamics, doi:10.1007/s00382-015-2961-y.