Hämeen ekosysteemit alttiina muuttuvalle ilmastolle

Ilmastonmuutosten vaikutukset ekosysteemeihin riippuvat osaltaan siitä, kuinka suuria muutokset ovat verrattuina niihin vuodesta toiseen tapahtuviin vaihteluihin, joita ekosysteemit ovat viime vuosikymmeninä kokeneet.

Tutkimuksessa todettiin, että mm. kevään keskilämpötila, lumensyvyys sekä järvenjääpeiteajan pituus ovat jo muuttuneet ja näkyvät Hämeessä tutkitun alueen ekosysteemien toiminnassa. Tulevaisuudessa vaikutusten arvioidaan lisääntyvän ja muuttavan ekosysteemien toimintaa.

Tässä ilmastohavaintoihin ja malliaineistoihin perustuvassa tutkimuksessa keskityttiin Hämeen ja erityisesti Hämeenlinnan Evolla sijaitsevan Valkea-Kotisen järven ympäristön ilmastoon. Valkea-Kotisen järvi valuma-alueineen on mielenkiintoinen suomalaisen ja kansainvälisen ympäristötutkimuksen kannalta, sillä alue kuuluu YK:n Euroopan talouskomission alaisiin ympäristön ja metsäekosysteemin seurantaohjelmiin (UNECE ICP Integrated Monitoring ja UNECE ICP Forests). Alue on myös osa Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostoa (FinLTSER).

Talvien lämpenemisen odotetaan erottuvan luontaisesta vaihtelusta 2030-luvulla

Saadut tulokset jaettiin neljään ryhmään muutoksen voimakkuuden perusteella. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat koko vuoden ja kevään keskilämpötilat, keskimääräinen lumen syvyys sekä järven jääpeiteajan pituus ja sulamisen ajankohta. Nämä ovat jo tähän mennessä muuttuneet tilastollisesti merkitsevällä tavalla, ja muutoksen ennakoidaan jatkuvan tulevaisuudessa samansuuntaisena.

Seuraavaan ryhmään kuuluu valtaosa eri vuodenaikojen ilmastosuureista. Niiden trendit eivät vielä erotu vuodesta toiseen havaitun vaihtelun seasta, mutta ilmastomallien tulosten keskiarvona saatujen parhaiden arvioiden mukaan näin tapahtuisi tutkimusalueella 2040-luvulle tai viimeistään 2080-luvulle mennessä. Esimerkiksi talven lämpenemissignaalin odotetaan erottuvan hälyn joukosta aiemmin kuin talvisten sademäärien kasvun. Samoin auringonsäteily niukentunee tilastollisesti merkitsevällä tavalla aiemmin talvella kuin keväällä. Kolmannen ja neljännen luokan ilmastosuureiden arvioidut tulevaisuuden muutokset ovat puolestaan sen verran vähäisiä, etteivät ne erottune tilastollisesti merkitsevästi havaitusta vuotuisesta vaihtelusta tämän vuosisadan aikana. Esimerkiksi auringonsäteily kesällä kuuluu näihin suureisiin.

Lämpötilan, sademäärän, lumen syvyyden, tuulen nopeuden sekä auringonsäteilyn tähänastisia vaihteluita ja muutoksia tutkittiin Valkea-Kotisen lähistöllä sijaitsevien sääasemien sekä muutaman hieman kauempana olevan havaintoaseman mittausten perusteella. Lisäksi hyödynnettiin Ilmatieteen laitoksen hilamuotoisia lämpötila-, sademäärä- ja lumiaineistoja sekä Helsingin yliopistossa tehtyjä Valkea-Kotisen järven jääpeitehavaintoja. Arviot Valkea-Kotisen alueen ilmaston muuttumisesta 2040-ja 2080-luvulle mennessä laadittiin koko maapallon ilmastojärjestelmää simuloivien ns. CMIP3-ilmastomallien avulla; ilmastosuureesta riippuen käytettävissä oli 9-18 eri mallin tuottamia aineistoja.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Kirsti Jylhä, puh. 029 539 4125, kirsti.jylha@fmi.fi

Jylhä, K., Laapas, M., Ruosteenoja, K., Arvola, L., Drebs, A., Kersalo, J., Saku, S., Gregow, H., Hannula, H.-R. & Pirinen, P. 2014: Climate variability and trends in the Valkea-Kotinen region, southern Finland: comparisons, between the past, current and projected climates. Boreal Env. Res. 19 (suppl. A): 4–30.

http://www.borenv.net/BER/ber19A.htm

Lehdistötiedote koko erikoisnumerosta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2484689