Hellevaroittamisella ehkäistään kymmeniä kuolemia vuosittain Suomessa
Tutkimuksessa analysoitiin päivittäisiä lämpötila- ja kuolleisuustietoja 102 paikkakunnalta 14 Euroopan maasta lähes kolmen vuosikymmenen ajalta. Suomesta tutkimuksessa oli mukana aineistot Helsingistä vuosilta 1994–2014. Tutkimuksessa arvioitiin tilastollisesti, miten kuumarasitukseen liittyvä kuolleisuus muuttui sen jälkeen, kun kussakin maassa alettiin varoittaa helteistä tai otettiin käyttöön erilaisia toimia helteisiin varautumiseksi.
Tutkimus osoittaa, että hellevaroittaminen ja toimintasuunnitelmat helteen terveyshaittojen ehkäisemiksi ovat tehokkaita kansanterveyden työkaluja. Kuumarasitukseen liittyvässä kuolleisuudessa havaittiin keskimäärin yli 25 prosentin vähennys sen jälkeen, kun näitä toimia oli otettu käyttöön. Se vastaa noin 1,8 vältettyä kuolemaa 100 000 asukasta kohden vuodessa, mikä merkitsee yli 14 000 pelastettua ihmishenkeä tutkimuksessa analysoiduilla Euroopan alueilla. Helsingin aineiston analyysi osoittaa keskimäärin 16 vältettyä kuolemaa vuosittain eli 2,6 vältettyä kuolemaa 100 000 asukasta kohden.
Huippuluokan ympäristöepidemiologinen mallitus, laajat aineistot ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö
Säävaroitusten tehoa kielteisten vaikutusten ehkäisyssä on vaikea osoittaa, mutta tässä tutkimuksessa saatiin vahvaa näyttöä hellevaroittamisen ja varautumisen tehokkuudesta edistyneiden mallitusmenetelmien, laajojen aineistojen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön avulla.
”Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa hellevaroittamisella ja siihen liittyvällä tiedottamisella on pystytty ehkäisemään vuosittain kymmeniä kuolemia, kun tietoisuus helteen terveysriskeistä ja niiltä suojautumisesta on kasvanut”, sanoo tutkimukseen osallistunut Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.
Euroopan maissa on käytössä eritasoisia toimintasuunnitelmia helteisiin varautumiseksi. Niihin voi sisältyä varoitusjärjestelmiä, julkista viestintää ja erilaisia toimia haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi sekä toimia terveydenhoidossa hellehaittojen ehkäisemiseksi. Suomessa Ilmatieteen laitos aloitti julkiset hellevaroitukset vuonna 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansallisen työryhmän laatimaa toimintasuunnitelmaa helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi viimeistellään kesän 2026 aikana.
Eritasoisten hellevaroitusten kriteerit
Suomessa hellettä on silloin, kun päivän ylin lämpötila on vähintään 25,1 celsiusastetta. Terveysvaikutusten perusteella annettavien hellevaroitusten kriteerit ovat tätä korkeammat. Ensimmäisen tason varoitus tukalasta helteestä annetaan, kun vuorokauden ylin lämpötila on vähintään 27 °C ja vuorokauden keskilämpötila 20 °C. Toisen tason varoitus erittäin tukalasta helteestä annetaan, kun vuorokauden ylin lämpötila on vähintään 30 °C ja keskilämpötila 24 °C. Kolmannen tason varoituksia ei toistaiseksi ole annettu.
Ilmaston muuttuessa helleaallot yleistyvät ja tulevat entistä tukalimmiksi. Niinpä hellevaroittaminen ja toimintasuunnitelmat niihin varautumiseksi ovat tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista myös Suomessa.
Lisätietoja
tutkija Reija Ruuhela, Ilmatieteen laitos, p. 0500 424 533.
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla Environmental Research Letters -julkaisussa.
Viite: Urban A, Huber V, Henry S, Plaza N P, Tušlová L, Dasgupta S, Masselot P, Cvijanovic I, Mistry M, Pascal M, De’Donato F K, Di Napoli C, Gosling S N, Kohnova S, Kysely J, Lüthi S, Pau L-F, Ragettli M S, Ruuhela R, Ryti N, Silva S P, Zemah Shamir S, Thiery W, Vicedo-Cabrera A M, Wieczorek J, Sera F, Armstrong B & Gasparrini A (2025) The effectiveness of heat prevention plans in reducing heat-related mortality across Europe. Environ. Res. Lett. 20, 124071. 10.1088/1748-9326/ae2775
Lisätietoa helteestä ja hellevaroituksista
