Avoin data ja ilmastopalvelu avuksi toimialakohtaisten meteorologisten vaikutusanalyysien kehittämiseen ennakoinnin ja hillinnän tueksi

Ilmakehän uusanalyysit (Taulukko 1) edustavat parasta olemassa olevaa kolmiulotteista tietoa ilmakehän tilasta menneessä ajassa. Niissä yhdistyvät ilmakehämallien alueellisesti kattavat tulokset ja saatavilla olevat ilmakehän mittaushavainnot. CORE-CLIMAX hankkeessa aikana toteutetussa kyselyssä kartoitettiin toimiala- ja aihealuekohtaisia eroja uusanalyysien käytettävyydessä osana ilmastopalvelua. Kyselyn mukaan yleisimmin aineistoja käyttävät ilmaston ja sään parissa työskentelevät.  Koska energia, vesi, metsä- ja maatalous ovat hyvin keskeisiä ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoinnin ja hillinnän näkökulmasta, tutkittiin näitä neljää aihealuetta vielä tarkemmin. 

Taulukko 1. Uusanalyysein käyttäjämäärät aihealueilla vesi, maatalous, metsät ja energia uusanalyysikohtaisesti verrattuna koko vastaajajoukkoon (Kaikki). 

Energia- ja vesitalous kaipaavat tarkempia ajallisia ja paikallisia analyyseja

Kaikkein eniten yksityisen puolen toimialan vastauksia saatiin käyttäjiltä, jotka työskentelevät energian parissa. Erityisesti energia- ja vesiasioiden parissa työskentelevät toivoivat tarkempaa ajallista ja paikallista erotuskykyä meteorologisiin uusanalyyseihin. Energia-alalla toivottiin myös erityisesti nopeaa aineistojen päivitystä. Kyselyyn vastanneista veden kanssa työskentelevät ilmoittivat lisäksi käyttävänsä uusanalyyseistä eniten ERA-Interimiä, seuraavaksi ERA-40:ntä ja kolmanneksi eniten NCEP NCAR -uusanalyysejä.

Metsä- ja maataloudessa toivotaan vaikutusanalyysejä säävaroitusten parantamiseen

Metsien parissa työskentelevät toivoivat myös vaikutusanalyysejä säävaroitusten parantamiseen, ilmastonmuutoksen vaikutusten konsultointia päätöksenteon tueksi ja pitkälle tulevaisuuteen tehtäviä ilmastoskenaarioita. Maatalouden ja veden parissa työskentelevien painotus oli niin ikään vaikutustutkimuksen puolella.

Ilmastopalveluiden avoin datapolitiikka ja nopea päivitystahti koettiin tärkeiksi

Kaikkein tärkeimpänä uusanalyysien käytettävyyden näkökulmasta pidettiin koulutuksen lisäämistä, avoimempaa datapolitiikkaa ja nopeampia aineistojen päivityksiä. Ilmastopalvelun tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat hila-aineistojen tuottaminen havainnoista, havainnoista laadittavien ilmastotilastojen laskenta ja sää-asemadatan homogenisointi. Kyselyn vastauksista erottui kolme teemaa, joissa ilmastopalveluita tulisi kehittää: ilmastonmuutos ja pitkät ennusteet, tiedotteet ja tilastot sekä havainnot ja verifikaatio.

Lisätietoja:Hilppa Gregow, puh. 050 598 6881, hilppa.gregow@fmi.fi

http://journals.ametsoc.org/doi/pdf/10.1175/BAMS-D-14-00271.1