Suomalaiskaupunkien ilmanlaatu on ollut poikkeuksellisen hyvää koronakeväänä

8.5.2020 16:01

Maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana liikenteen päästöistä muodostuvan typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet Suomen kaupungeissa noin puolet pitkän ajan keskiarvosta. Katupölyä esiintyi poikkeuksellisen aikaisin ja vähän.

Kuva: Tuomas Uusheimo / Keksiagency

Kuva: Tuomas Uusheimo / Keksiagency

Suomalaiskaupunkien ilman typpidioksidipitoisuudet ovat olleet selvästi pitkän ajan keskiarvojen alapuolella maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana. Tämän osoittavat sekä maan pinnalla tehtävä ilmanlaadun seuranta että satelliittihavainnot.

Maanpintamittauksista saatavat arvot olivat matalimmillaan pääsiäisen molemmin puolin, jolloin pitoisuudet olivat jopa 60 prosenttia pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

"Parin viime viikon aikana kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudet ovat olleet jälleen nousussa, ja 5. toukokuuta päättyneellä viikon tarkastelujaksolla ne olivat enää noin 20 prosenttia vertailujaksoa matalampia", sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta. Pääkaupunkiseudulla vähennystä pitkän ajan keskiarvoon oli tällä jaksolla 35 prosenttia, muualla Suomessa 16 prosenttia.  

Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n TROPOMI/Sentinel 5P -satelliitti-instrumentti on havainnut tämän vuoden huhtikuussa noin 30 prosenttia alhaisempia typpidioksidipitoisuuksia pääkaupunkiseudulla vuoteen 2019 verrattuna. Satelliitin tekemästä typpidioksidijakaumien vertailusta pääkaupunkiseudulla nähdään, että Uudenmaan eristyksen aikana havaittiin alhaisempia pitoisuuksia kuin eristyksen päättymisen jälkeen tai vastaavaan aikaan viime vuonna. 

"Typpidioksidipitoisuudet Uudenmaan eristyksen päättymisen jälkeen jäävät silti vuoden 2019 pitoisuuksia matalammiksi, todennäköisesti poikkeustilan rajoitusten takia", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Iolanda Ialongo. Satelliittihavainnoista saadut tulokset ovat yhdenmukaisia maanpintamittauksien kanssa.

Katupölypäiviä oli alle puolet tavanomaisesta, huippu jo helmikuussa

Myös kevään katupölykausi osoittautui varsin poikkeukselliseksi. Pahoja katupölypäiviä (PM10-pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot yli 50 µg/m3) mitattiin 5. toukokuuta mennessä alle puolet tavanomaisesta. Lisäksi pahimmat katupölyepisodit olivat jo helmikuussa, eikä normaalin katupölyhuipun aikaan huhtikuun alkupuoliskolla havaittu enää merkittäviä episodeja.

"Myös pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet tänä keväänä tavanomaistakin matalampia paria kaukokulkeutumisepisodia lukuun ottamatta", Pia Anttila sanoo.

Pienhiukkasten pitoisuuteen vaikuttaa paikallisten lähteiden, kuten liikenteen ja pienpolton, lisäksi varsin suuresti kaukokulkeutuminen. Poikkeustilan aikana on tapahtunut kaksi selvästi tunnistettavaa kaukokulkeutumisepisodia. Maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa eteläisessä Suomessa mitattiin lievästi kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia. Episodien alkuperä oli molemmissa tapauksissa itäisen Euroopan kulotus- ja maastopalot.

"Episodien ulkopuolella pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet matalampia kuin keskimäärin, mutta esimerkiksi hiukkasten koostumuksesta täytyy tehdä tarkempia tutkimuksia ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä koronakriisin vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuuksiin voi tehdä", Pia Anttila korostaa.  

Suomessa kaupungit vastaavat ilmanlaadun seurannasta alueellaan. Ilmatieteen laitos kokoaa tiedot ja laatii koko maan kattavia yhteenvetoja.

Kuvat: Typpidioksidipitoisuudet maan pinnalta ja satelliitein mitattuna

Kuva 1: Ilman typpidioksidipitoisuudet (NO2) pääkaupunkiseudulla ja muilla Suomen mittausasemilla. Vuoden 2020 arvot punaisella, vertailujaksona käytetään vuosien 2017-2019 pitoisuuksia (harmaat viivat).
 

Kuva 2: Typpidioksidin pitoisuudet ilmassa asemittain 18.3.-5.5.2020. Vertailuaineistona on vastaavan ajankohdan keskiarvo vuosilta 2017-2019.
 
 
Kuva 3: TROPOMI-instrumentin tekemien alailmakehän NO2-mittausten huhtikuun keskiarvot Etelä-Suomen alueella Uudenmaan eristyksen aikana (1.–15. huhtikuuta, yläpuolella) ja eristyksen päättymisen jälkeen (16.–30. huhtikuuta, alapuolella). Vasemmalla: 2019, oikealla: 2020. Siniset alueet kertovat alhaisemmista pitoisuuksista, kelta-punaiset alueet korkeammista pitoisuuksista.
 

Lisätietoja:

Ajantasainen ilmanlaadun seuranta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla

TROPOMI/Sentinel-5P -mittalaite on osa Euroopan unionin Copernicus-kaukokartoitusohjelmaa. Satelliittihavainnot on vapaasti saatavilla osoitteessa https://s5phub.copernicus.eu/dhus/#/home

Tiedote 30.3.2020: Ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan aikana

Tiedote 13.3.2020: Ilman typpidioksidipitoisuudet laskeneet Pohjois-Italiassa

Tiedote 18.2.2020: Lomakausi ja koronaviruskaranteeni vähensivät typpidioksidipitoisuuksia Kiinassa

Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, puh. 050 368 6420, pia.anttila@fmi.fi
Erikoistutkija Iolanda Ialongo, Ilmatieteen laitos, puh. 044 011 2140, iolanda.ialongo@fmi.fi