Kylmät säätyypit ovat lämmenneet Suomessa nopeammin kuin lämpimät säätyypit

Ilmastonmuutos lämmittää erityisesti talvikuukausia Euroopassa. Atmospheric Science Letters -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lämpenemisvauhti on riippuvainen vallitsevasta suursäätyypistä. Ne suursäätyypit, joissa ilma virtaa Pohjois-Eurooppaan pohjoisesta eli arktiselta alueelta, ovat lämmenneet noin 60 % nopeammin kuin suursäätyypit, joissa ilma virtaa lännestä eli leudommalta Pohjois-Atlantilta.

Kylmän suursäätyypin saa aikaiseksi korkeapaineen muodostuminen Grönlannin seudulle. Tällöin ilma virtaa Suomeen arktiselta alueelta. Tätä suursäätyyppiä kutsutaan negatiiviseksi Pohjois-Atlantin oskillaatioksi (North Atlantic Oscillation) eli negatiiviseksi NAO:ksi. Leutoa suursäätyyppiä luonnehtivat länsivirtaukset, ja sitä kutsutaan vastaavasti positiiviseksi NAO:ksi.

Negatiivisen NAO:n suursäätyypit ovat Pohjois-Euroopassa lämmenneet nopeiten, noin 0,69 °C vuosikymmenessä. Positiivisen NAO:n suursäätyypit ovat lämmenneet hitaimmin, noin 0,43 °C vuosikymmentä kohti.

"Kylmimmät asiat lämpenevät nopeimmin"

Tutkimuksessa vertailtiin myös päivän alimpien ja ylimpien lämpötilojen muutosta eri suursäätyypeissä Pohjois-Euroopassa. Päivän alimmat lämpötilat kylmimmässä säätyypissä eli negatiivisen NAO:n aikana ovat lämmenneet kaikista nopeimmin, 0,74 °C vuosikymmenessä. Päivän ylimmät lämpötilat positiivisen NAO:n aikana ovat lämmenneet kaikista hitaimmin, 0,40 °C vuosikymmenessä.

Toisin sanottuna, se suursäätyyppi, joka tuo yleensä kaikista kylmimmän sään, on lämmennyt isossa osassa Pohjois-Eurooppaa nopeiten. Sen sijaan se suursäätyyppi, joka tyypillisesti tuo leudoimman sään, on lämmennyt hitaimmin.

“Tulokset ovat esimerkki ilmastonmuutoksen yhdestä nyrkkisäännöstä: kylmimmät asiat lämpenevät nopeimmin", toteaa tutkimusta johtanut tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Arktisen ilmamassan lähdealueet ovat lämmenneet nopeasti

Kylmien säätyyppien voimakas lämpeneminen on odotettu tulos, koska arktiset alueet eli arktisen ilmamassan lähdealueet ovat lämmenneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Sen sijaan valtamerialueilla ja erityisesti Pohjois-Atlantilla pintavesien lämpeneminen on ollut keskimääräistä hitaampaa, jolloin lännestä saapuvat leudot ilmamassat eivät ole lämmenneet niin voimakkaasti. Epäsuhtainen lämpenemisvauhti kylmien ja lämpimien säiden välillä tarkoittaa sitä, että lämpötilaerojen pieneneminen eri säätyyppien välillä jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessa.

Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin laajennetun talvikauden eli marras-maaliskuun välistä ajanjaksoa vuosina 1979–2022. Alueena käytettiin Euroopan ja Pohjois-Atlantin kattamaa aluetta, mutta Pohjois-Eurooppa oli tarkemman tarkastelun kohteena.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, mika.rantanen@fmi.fi

Artikkelin viite: Rantanen, M., Lee S. H., & Aalto, J. (2023). Asymmetric warming rates between warm and cold weather regimes in Europe. Atmospheric Science Letters. https://doi.org/10.1002/asl.1178.

Artikkeli on avoimesti saatavilla Atmospheric Science Letters -tiedelehdessä.