Tiedote25.3.2026

Jäät sulavat nyt vauhdilla Itämerellä – heikoille kevätjäille ei ole enää turvallista mennä

Alkuvuoden pitkä pakkasjakso kasvatti Itämeren jääpeitteen laajimmaksi 15 vuoteen. Maaliskuun lämpö on kuitenkin sulattanut jäitä tehokkaasti: jäätä on runsaammin enää pohjoisella Perämerellä, missä on parhaillaan hankalat olosuhteet talvimerenkululle.
Kevätjäätä Porkkalassa. Kuva: Jukka Siivonen.

Alkuvuoden kylmä pakkasjakso lisäsi merkittävästi merijään pinta-alaa ja paksuutta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan talven laajin jäätilanne Itämerellä koettiin helmikuun 20. päivänä, jolloin jäätä esiintyi noin 181 000 neliökilometrin alueella eli eniten 15 vuoteen.

Helmikuun lopulla sää muuttui kuitenkin lähes kertaheitolla erittäin leudoksi.

"Paikoin poikkeuksellisen lauha maaliskuu on sulattanut jäätä tasaisesti niin, että Itämeren jäällinen ala on nyt palautunut vuodenajalle totutulle tasolle", sanoo ryhmäpäällikkö Patrick Eriksson Ilmatieteen laitoksen Meripalveluista.

Jäätä on hieman runsaammin enää pohjoisella Perämerellä, missä kovat lounaistuulet ovat viime aikoina työntäneet ulapan ajojääkenttää voimakkaasti kasaan. Jääkentässä esiintyy paksuja ahtojäitä ja jään puristusta, mitkä tuottavat päänvaivaa talvimerenkululle. Alueella onkin useampi jäänmurtaja avustamassa laivaliikennettä Suomen satamiin.

Merenkurkusta etelään rannikoiden jäät haurastuvat ja sulavat nyt hyvää vauhtia. Lämmin sää ja päivä päivältä lisääntyvä auringonvalo kutistavat jääpeitettä tehokkaasti.

"Pitkin eteläisempiä rannikoitamme ei jäille ole enää asiaa. Hauras kevätjää pettää helposti jalkojen alla, vaikka jää olisi kymmeniä senttimetrejä paksua. Kun merijää sulaa, se tapahtuu koko jään paksuudelta, ei pelkästään jään ylä- tai alapuolelta", Eriksson korostaa.

Itämeren jäätalvi jatkuu tavallisesti toukokuulle

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras-joulukuusta toukokuun lopulle. Laajimmillaan jääpeite on yleensä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Itämeren suurin vuosittainen jääpeitteen laajuus vertailukaudella 1991–2020 oli keskimäärin 141 000 neliökilometriä, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Viimeisin ankara jäätalvi koettiin talvella 2010–2011, jolloin jääpeitteen maksimilaajuus oli 309 000 neliökilometriä. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin.

"Vaikka ilmaston lämpeneminen lyhentää jäätalvien kestoa Itämerellä ja vähentää merijääpeitteen pinta-alaa ja paksuutta, voi runsasjäisiä talvia esiintyä satunnaisesti jatkossakin", Eriksson sanoo.

Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan päivittäin, kunnes Itämeri on jäätön. Jääkarttaa tehdään yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI) kanssa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu, puh. 029 539 3464 (arkisin klo 9–15)