Tavanomaista lämpimämpi heinäkuu päättyi rajuihin ukkosiin

Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuun keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja keskiosan lähes 20 asteesta pohjoisimman Lapin noin 15 asteeseen. Koko maassa oli tavanomaista lämpimämpää. Suurin poikkeama oli Käsivarren Lapissa, jossa keskilämpötila oli runsaat neljä astetta tavanomaista korkeampi. Pienin poikkeama oli maan etelä- ja itäosassa sekä Inarin Lapissa, jossa oli noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää.

Maan länsiosassa heinäkuu oli yleisesti harvinaisen lämmin eli se toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Lapissa keskilämpötila on yleisesti jopa poikkeuksellisen korkea, eli näin korkeita keskilämpötiloja mitataan siellä heinäkuussa keskimäärin kerran 30 vuodessa. Viimeksi on Lapissa suunnilleen yhtä lämmin heinäkuu koettu vuonna 2003. Maan etelä- ja keskiosassa lämpimin heinäkuu on koettu vuonna 2010. 

Lähes joka päivä mitattiin hellelukemia

Kuukauden korkein lämpötila, 32,5 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 26. päivänä. Hellepäiviä oli kuukauden aikana 26, kun niitä heinäkuussa on keskimäärin 16.  Tämänvuotista enemmän heinäkuisia hellepäiviä on ollut vuodesta 1959 alkaen tarkasteltuna vain vuosina 2010 ja 1973, jolloin niitä oli 30. Vuonna 2003 niitä oli 28 ja vuonna 1972 päiviä oli 27.  Yksittäisistä havaintoasemista hellepäiviä oli eniten Kouvolan Utissa, jossa niitä oli 22 kappaletta.

Kuukauden sademäärässä oli suuria paikallisia eroja, koska sade oli suurelta osin kuuroittaista. Yleisesti ottaen satoi tavanomaista vähemmän. Vain osassa Itä-Suomea, Pohjanmaan maakuntia ja Lappia sademäärä kohosi tavanomaista suuremmaksi. Kuivinta oli maan lounaisosassa ja pohjoisimmassa Lapissa, jossa jäätiin yleisesti alle 30 millimetrin eli selvästi alle puoleen tavanomaisesta. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärä kohosi paikoin yli 80 millimetriin.  Havaintoasemista eniten satoi Kauhajoen Kuja-Kokossa, jossa sadetta kertyi 147,1 millimetriä. Vähiten eli 10,6 mm satoi Helsingin Kumpulassa. Suurin vuorokautinen sademäärä 62,3 mm mitattiin Oulun Pellonpäässä 18. päivänä. Sateesta 59,2 mm tuli yhden tunnin aikana.

Keskimääräisestä salamamäärä lähes tuplaantui

Heinäkuussa paikannettiin merkittävä määrä maasalamoita. Kuukauden aikana Suomessa havaittiin lähes 110 000 maasalamaa, kun heinäkuun pitkäaikainen keskiarvo on noin 59 000 salamaa. Salamointi oli erityisen runsasta myös toukokuussa. Tähän mennessä kesän aikana on paikannettu lähes 150 000 maasalamaa, kun koko kesän aikana niitä paikannetaan keskimäärin noin 138 000. Tilastollisesti elokuussa on odotettavissa vielä noin 30 000 salamaa.

Heinäkuu päättyi vilkkaaseen ukkospäivään, sillä heinäkuun viimeisenä päivänä salamoita paikannettiin noin 22 000. Tämä on tilastollisesti merkittävä, mutta ei ennätyksellinen salamamäärä yhdeltä vuorokaudelta. Suurin 2000-luvulla havaittu vuorokausimäärä, 28 500 salamaa, mitattiin viime kesänä 27.6.

Myös salamatiheydeltään kuukauden viimeisen päivän ukkoset olivat merkittäviä. Taivalkoskella mitattiin 91 maasalamaa sataa neliökilometriä kohti. Ukkosta sanotaan poikkeuksellisen rajuksi, jos salamatiheys ylittää 80 salamaa/100 km2 vuorokauden aikana. Vastaavia tiheyksiä ei esiinny joka vuosi. Torstain rajut ukkoset olivat monen tekijän summa, mutta esimerkiksi alailmakehän kosteusmäärät olivat poikkeuksellisen suuria.  Ukonilmojen yhteydessä esiintyi etenkin maan keskiosassa ja Kainuussa voimakkaita tuulenpuuskia, jotka aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk, puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Ukkoset ja salamat: Peter Ukkonen, puh. 050 452 9104, peter.ukkonen@fmi.fi

Heinäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot

Teematietoa rajuilmoista: http://ilmatieteenlaitos.fi/rajuilmat