Tiedote 28.11.2022

Suomi liittyi EU:n avaruusvalvontajärjestelmään

Suomi on solminut kumppanuussopimuksen, jolla se liittyy osaksi EU:n laajuista, lähiavaruuden tilannekuvaa seuraavaa yhteenliittymää. Sopimus on myös merkittävä askel kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamisessa.
EU:n SST-yhteenliittymä seuraa lähiavaruuden kohteita ja tarjoaa palveluita satelliittien ja avaruusromun törmäysten estoon. Yhteenliittymä myös analysoi ja ennustaa lähiavaruuden kappaleiden kiertoratoja ja sirpaloitumista. Kuva: Adobe Stock.

Sopimuksen myötä yhteistyö avaruusvalvonnan alalla Euroopassa tiivistyy.

“Yhteistyö EU:n kanssa avaruusvalvonnan alalla on luontainen jatko Suomen korkealaatuiselle avaruustoiminnalle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola.

EU:n SST-yhteenliittymään (Space Surveillance and Tracking) kuuluu nyt yhteensä 15 maata: Espanja, Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania ja Ruotsi.

Kutakin kumppanuusmaata edustaa kansallinen keskusorganisaatio, joka Suomessa on Ilmatieteen laitos. Toinen keskeinen kotimainen toimija on Maanmittauslaitos. Valmistelussa ovat olleet mukana useat ministeriöt, esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö.

EU:n SST-yhteenliittymä seuraa lähiavaruuden kohteita ja tarjoaa palveluita satelliittien ja avaruusromun törmäysten estoon sekä analysoi ja ennustaa lähiavaruuden kappaleiden kiertoratoja ja sirpaloitumista. Lisäksi yhteenliittymä koordinoi kansallisten sensoreiden, kuten tutkien, lasereiden ja optisten teleskooppien, liittymistä osaksi EU SST:n havaintoverkostoa ja siten ylläpitää avaruuden tilannekuvaa.

Lähiavaruuden kohteiden seuranta – avaruusvalvonta – mahdollistaa satelliitti-infrastruktuurien suojaamisen sekä niiden tehokkaan toiminnan. Näin turvataan yhteiskunnan kannalta välttämättömät satelliittipohjaiset palvelut ja voidaan myös varoittaa mahdollisesta Maahan iskeytyvästä avaruusromusta.

”Eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannuksen turvaaminen on välttämätöntä paikkatiedon tuottamiselle ja maanmittaustoiminnalle”, painottaa Maanmittauslaitoksen sopimuksen allekirjoittanut ylijohtaja Petri Korpinen.

Suomen valtteina korkeatasoinen osaaminen, laitteet ja sijainti

EU:n yhteenliittymään pääseminen edellyttää jäseniltä riittävää avaruuden tilannekuvaan liittyvää toimintaa ja laitteita. Suomi tarjoaa kumppaneille Maanmittauslaitoksen laserteleskoopilla saatuja havaintoja ja niiden ympärille rakennettua palvelua, joka perustuu Ilmatieteen laitoksen ympäri vuorokauden toimivan avaruussääpalvelun käytäntöihin ja laadunvalvontaan.

Lisäksi Suomessa on avaruustilannetietoisuuteen liittyvää korkeatasoista tutkimusta. Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos sekä monet yliopistot ovat alan keskeisiä toimijoita. 

Suomi on myös sijaintinsa vuoksi hyvässä asemassa avaruustilanteen seuraamisessa: naparadoilla lentävät satelliitit näkyvät Suomesta useammin kuin matalammilta leveyspiireiltä.

Lisätietoja:

Jussi Kaurola pääjohtaja Ilmatieteen laitos p. 029 539 2201 Jussi.Kaurola@fmi.fi

Jouni Pulliainen toimialajohtaja, Avaruus- ja kaukokartoituskeskus Ilmatieteen laitos p. 050 589 5821 Jouni.Pulliainen@fmi.fi

Ari-Matti Harri tutkimusyksikön päällikkö, Avaruustutkimus ja uudet havaintomenetelmät Ilmatieteen laitos p. 050 3375 623 Ari-Matti.Harri@fmi.fi

Hannu Koivula osastonjohtaja, Geodesia ja geodynamiikka Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus p. 029 531 4787 Hannu.Koivula@maanmittauslaitos.fi

AvaruusTutkimus