Korona puhdisti ilmaa hetkellisesti
Kuva: Mika Pakarinen, Keksi / LVMPandemian takia asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua tilapäisesti. Poikkeustilan päättymisen jälkeen pitoisuudet ovat kuitenkin palanneet lähes entiselle tasolleen.
Koronapandemian pysäyttämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua Suomessakin. Liikenteen päästöjen väheneminen aiheutti selkeimmät muutokset kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudessa, mutta muutkin tutkitut saasteet osoittivat vähenemisen merkkejä poikkeustilan aikana.
Suurimmat typpidioksidipitoisuuden (NO₂) vähennykset olivat jopa 60 prosenttia. Myönteinen muutos oli kuitenkin vain tilapäinen.
"Poikkeustilan päättymisen jälkeen typpidioksidipitoisuudet ovat nyt palanneet lähes entiselle tasolleen", sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.
Myös otsonipitoisuudet (O₃) ja pienhiukkaspitoisuudet (PM₂.₅) pysyttelivät poikkeustilan aikana valtaosin pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Näillä herkästi kaukokulkeutuvilla saasteilla muutokset olivat kuitenkin typpidioksidia vähäisempiä.
"Suomeen ajoittain kulkeutuvat saastuneemmat ilmamassat aiheuttavat herkästi episodimaista, laaja-alaista pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksien kohoamista", Anttila selittää.
Koronan aiheuttama poikkeustila (18.3.–15.6.) ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Koronarajoitukset vähensivät kuitenkin korkeimpien pitoisuuksien esiintymistä, ja pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna.
Selvitys koronan vaikutuksesta ilmanlaatuun tehtiin kuntien, teollisuuden ja Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seurantatulosten perusteella vertaamalla poikkeustila-ajan pitoisuustasoja pitkän ajan keskiarvoihin (2017–2019). Tuloksia esiteltiin 45. Ilmansuojelupäivien webinaarissa 18.8.2020.
Lisätietoja:
Ilmanlaadun seurannan järjestäminen Suomessa
Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, puh. 050 368 6420, pia.anttila@fmi.fi