Ilmatieteen laitos 175 vuotta: Sääpalveluiden tarve kasvaa ilmastonmuutoksen myötä
Maaliskuussa tulee kuluneeksi 175 vuotta Ilmatieteen laitoksen toiminnan aloittamisesta. Ilmatieteen laitoksen varhaisin edeltäjäorganisaatio, Helsingin yliopiston magneettis-meteorologinen observatorio, perustettiin Keisari Nikolai I:n allekirjoittamalla päätöksellä 28.3.1838.
Ilmatieteen laitoksen tieteellinen toiminta oli alusta lähtien kunnianhimoista ja sen havainnot ja palvelut edustivat aikansa huippua. - Tuolloin toiminnalle luotu perusta on edelleen toimiva: tänäänkin Ilmatieteen laitos vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla korkealaatuisia palveluita sekä tutkimustietoa mm. päätöksenteon tueksi, pääjohtaja Petteri Taalas sanoo. Vahva asiantuntijaosaamisemme, pitkälle kehitetty 24/7-tuotantojärjestelmämme sekä laitoksessa tehtävä korkeatasoisen ilmakehä- ja meriaiheisen tutkimus antavat meille tähän tehtävään hyvät valmiudet.
Sääpalvelujen tarve kasvaa ilmastonmuutoksen myötä
Suomen ilmasto on poikkeuksellisen haasteellinen yhteiskunnan eri toiminnoille. Uusien ja entistä laadukkaampien sääpalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti, sillä yhteiskunta on muuttunut entistä sääherkemmäksi. Ilmatieteen laitoksella tehtävä tutkimus on kautta aikain vastannut yhteiskunnan uusiin haasteisiin. – Tällä hetkellä etsimme vastauksia mm. siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri yhteiskunnan sektoreihin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia muutokset luovat ja millaisia tarpeita yhteiskunta kohtaa tulevaisuudessa, Petteri Taalas tähdentää.
Myös Maailman ilmatieteen päivää juhlitaan maaliskuussa
Vuosittain, 23. maaliskuuta, vietetään kansainvälistä Maailman ilmatieteen päivää. Tuona päivänä Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n 191 jäsenmaata ja koko meteorologinen yhteisö kokoontuvat juhlistamaan päivää valitun teeman ympärille. Tänä vuonna teemaksi on valittu “Watching the weather to protect life and property”. Aihevalinnalla juhlistetaan WorldWeather Watch -ohjelman 50 vuoden pituista taivalta. WMO edistää säähavaintotietojen ja -tuotteiden vapaata vaihtamista jäsenmaiden kesken. Merkittävä yhteistyön muoto on maailmanlaajuinen säävalvontajärjestelmä, World Weather Watch. Ohjelma koordinoi havainto- ja tietoliikennejärjestelmiä ja luo edellytykset kansainvälisten havaintojen vaihtoon reaaliaikaisesti.
WMO on YK:n alainen erityisjärjestö, johon kuuluu 191 jäsenmaata. Suomi on ollut WMO:n jäsen heti sen perustamisvuodesta 1950 lähtien. 175 toimintavuoden aikana Suomen Ilmatieteen laitokselle on kertynyt osaamista, jota viedään menestyksellisesti myös muihin maihin. - Olemme vuosien aikana kehittyneet yhdeksi alan kansainvälisistä edelläkävijöistä. Pyrimme kehittämään toimintaamme sekä jakamaan osaamistamme niin kotimaiselle kuin kansainväliselle yhteisölle tulevaisuudessakin, lupaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas syntymäpäiväjuhlien kynnyksellä.
WMO:n toiminnan tavoitteena on vähentää veden, ilmaston ja sään aiheuttamia vaaroja ja niiden aiheuttamia vahinkoja sekä ihmisille että omaisuudelle. WMO:n pääsihteeri Michel Jarraudin mukaan huomion arvoista on, että äärisääilmiöt aiheuttavat yhä suurempia vahinkoja maailmalla. - Viimeisten 30 vuoden aikana luonnononnettomuudet ovat vieneet yli 2 miljoonan ihmisen hengen ja ovat aiheuttaneet yli 1,5 biljoonan dollarin vahingot. Suurimmat vahingot aiheutuivat sykloneista, lämpöaalloista, kuivuudesta, tulvista ja erilaisista niistä johtuvista taudeista. - WMO jäsenverkostonsa avulla suojaa ihmisiä ja omaisuutta yli 190 maassa kansallisten meteorologisten laitosten välityksellä. Sääennusteet ja varoitukset auttavat ennakoimaan ja estämään vieläkin suurempia tuhoja, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Michel Jarraud tiedotteessaan.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen viestintä, puh. 029 539 2231, viestinta@fmi.fi
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Michel Jarraudin tiedonanto Maailman ilmatieteen päivänä 23.3.2013 on osoitteessa: www.wmo.int