Tieto riskeistä ei vähennä auringonottoa

Säteilyturvakeskus (STUK) on selvittänyt suomalaisten käsityksiä ultraviolettisäteilystä (UV) sekä sen terveysriskeistä. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat hyvin UV-säteilyn vaikutuksen muun muassa ihosyövän syntyyn, ihon vanhenemiseen ja D-vitamiinin muodostumiseen. Aurinkoa otetaan kuitenkin tarkoituksellisesti melko paljonriskien tuntemisesta huolimatta. Suomalaiset suojautuvat omasta mielestään hyvin auringolta. Yleisin suojautumiskeino on aurinkovoiteen käyttö.

Runsas auringonotto näkyy Suomen Syöpärekisterin uusimmissa tilastoissa: Suomessa sairastui yhteensä 3208 ihmistä ihosyöpään vuonna 2013.

Ihosyövistä mahdollista päästä kokonaan eroon järkevällä aurinkokäyttäytymisellä

Ihosyöpään sairastumiseen voi itse vaikuttaa suojautumalla sekä auringonvalon aiheuttamalta palamiselta että pitkään jatkuvalta säännölliseltä altistumiselta. Ihon palaminen ja suuret äkilliset annokset, kuten etelänmatkat, lisäävät erityisesti melanoomaan sairastumisen riskiä. Okasolu- ja tyvisolusyöpään sairastumisessa riskinä on UV-säteilyn elinaikana kertynyt annos. "On arvioitu, että jopa 95 prosenttia kaikista ihosyövistä olisi ehkäistävissä järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä", korostaa ylilääkäri Eeva Ollila Syöpäjärjestöistä.

Vuonna 2020 ihosyövistä vaarallisimpaan eli melanoomaan arvioidaan sairastuvan noin 2 000 ihmistä vuodessa. Se on noin puolitoista kertaa enemmän kuin nykyään. Naisten osuus melanoomiin sairastuneista on tulevaisuudessa suurempi kuin miesten. Melanooman arvioidaan lisääntyvän yli 65-vuotiailla, erityisesti miehillä, sekä alle 65-vuotialla naisilla.

Vuonna 2013 uusia melanoomatapauksia todettiin 1 429. Näistä 730 oli miehillä ja 699 naisilla. Muita ihosyöpiä löytyi 1 779 vuonna 2013. Miehillä oli 886 ja naisilla 893 ihosyöpää. Suurin osa näistä syövistä oli okasolusyöpiä, mukana oli myös muita harvinaisempia syöpiä. Tämän lisäksi tyvisolusyöpiä on leikattu arviolta 12 000-14 000 ihmiseltä. Kaikki ihon tyvisolusyövät eivät päädy tilastoihin, joten luvut ovat arvioita.

Rankka aurinkoaltistus lyhentää myös materiaalien elinkaarta

"Auringon UV-säteily vaurioittaa ihmisten lisäksi myös erilaisia materiaaleja ja lyhentää siten niiden elinkaarta. UV-säteilyn vaikutukset ilmenevät materiaaleissa monenkirjavina ominaisuusmuutoksina kellastumisesta halkeiluun", huomauttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.

llmatieteen laitos on yhteistyökumppaneineen kehittänyt uusia menetelmiä materiaalien vanhenemisen tutkimiseen. Perinteinen säätestaus on viety uudelle tasolle testiasemien verkostolla, jossa mitataan säätekijöiden lisäksi materiaalinäytteitä altistavaa auringon UV-säteilyä.

Myös laboratorioissa tehtävää kiihdytettyä vanhennusta on parannettu selvittämällä, kuinka UV-lamppujen tuottama säteily suhteutuu todellisiin aurinkoaltistuksen UV-säteilykuormiin. Lisäksi materiaalien vaurioitumisherkkyyden selvittämiseen on kehitetty laite, jolla tutkittavia materiaaleja voidaan laboratoriossa altistaa eri aallonpituuksiin jaetulla UV-säteilyllä. Tieto UV-säteilyn aiheuttaman rapistumisen aallonpituusriippuvuudesta parantaa merkittävästi mahdollisuutta valita käyttökohteisiinsa mahdollisimman hyvin sopivia materiaaleja ja kehittää uusia täsmällisessä ajassa vanhenevia materiaaleja.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitostutkija Anu Heikkilä, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fiViestinnän asiantuntija Eija Vallinheimo, puh. 050 530 3871, eija.vallinheimo@fmi.fiIlmatieteen laitoksen UV-ennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Syöpäjärjestötylilääkäri Eeva Ollila, puh.  040 595 2363, eeva.ollila@cancer.fiylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo, puh. 03 249 9607, meri-sisko.vuoristo@pirkanmaansyopayhdistys.fitiedottaja Maarit Rautio, puh. 040 549 1003, maarit.rautio@cancer.fi

Säteilyturvakeskus (STUK)Tutkija Katja Kojo, puh. (09) 759 88 472, katja.kojo@stuk.fiTiedottaja Hilkka Karvinen, puh. (09) 759 88 478, hilkka.karvinen@stuk.fi