Kuopion katupölytilanne ajoittain heikompi kuin suurissa kaupungeissa
Ilmatieteen laitoksen tekemän selvityksen mukaan Kuopiossa havaitaan vuoden korkeimmat hiukkaspitoisuudet maalis-huhtikuussa katupölyaikaan. Talven aikana kertynyt katupöly nousee ilmaan, kun lumet sulavat ja kadut kuivuvat. Katupölyä havaitaan myös loka-marraskuun vaihteessa hiekoitus- ja talvirengaskauden alettua. Muina vuodenaikoina korkeita hiukkaspitoisuuksia aiheuttavat hiukkasten kaukokulkeumat ja talvisten pakkasjaksojen tyynet sääolosuhteet. Kuopiossa korkeimmat hiukkaspitoisuudet havaitaan keskustan sijaan vilkasliikenteisellä sisääntuloväylällä.
Ilmatieteen laitos on tehnyt selvityksen, jossa arvioitiin ilmanlaadun mittaustulosten avulla Kuopion katupölytilannetta suhteessa muihin Suomen suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Selvityksessä verrattiin Kuopiossa mitattuja ulkoilman hiukkaspitoisuuksia Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Lahden, Lappeenrannan, Vaasan ja pääkaupunkiseudun kaupunkien pitoisuuksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2000−2011 mitattuja hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia, joita verrattiin ilmanlaadun ohjearvoihin ja raja-arvoihin. Kuopion ilmanlaadun mittausasemista vertailussa olivat mukana Tasavallankadun, Maaherrankadun ja Kasarmipuiston mittausasemat, joiden pitoisuuksia verrattiin muiden kaupunkien vastaavissa päästöympäristöissä sijaitseviin mittausasemiin.
Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet ajoittain korkeampia kuin Helsingin Mannerheimintiellä
Liikenneympäristössä sijaitsevilla Tasavallankadun ja Maaherrankadun mittausasemilla hiukkaspitoisuudet ovat olleet varsinkin viimeisenä kolmena vuotena (2009−2011) korkeampia kuin vertailukaupungeissa. Kaupungin sisääntuloväylällä Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiraja-arvotason ylitysten lukumäärä on ollut suurempi kuin Helsingin Mannerheimintiellä. Tasavallankadun hiukkaspitoisuuksia kohottavat vilkas liikenne ja suuri raskaiden ajoneuvojen osuus. Maaherrankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet samalla tasolla tai suurempia kuin vertailukaupungeissa. Kasarmipuiston kaupunkitausta-asemalla hiukkaspitoisuudet ovat olleet samantasoisia kuin muillakin tausta-asemilla.
Selvityksessä esiteltiin uusimpien tutkimustulosten ja muiden kaupunkien kokemuksien pohjalta tehokkaiksi osoittautuneita katupölyn vähentämismenetelmiä sekä katupölyn torjunnan kustannuksia. Tehokkaimmaksi menetelmäksi hiukkaspitoisuuksien alentamisessa on osoittautunut usein suoritettu pölynsidonta eli katujen kastelu laimealla suolaliuoksella ennen hiekoitushiekan poistoa ja tarvittaessa muulloinkin. Selvityksessä annettiin suosituksia katujen puhdistuksen tehostamiseen ja katupölyn vähentämiseen Kuopion olosuhteissa.
Tutkimuksen tilasi Ilmatieteen laitokselta Kuopion kaupungin Ympäristönsuojelupalvelut. Tutkimuksen raportti on kokonaisuudessaan saatavilla verkkosivuilla: http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/ilmanlaaturaportit
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut:Tutkija Birgitta Komppula, puh. 050 919 5459, birgitta.komppula@fmi.fiKuopion kaupungin Ympäristönsuojelupalvelut:Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä, puh. 044 718 2142, erkki.parjala@kuopio.fi