Pyryn päivä käynnistää lumihavaintojen talvikauden – kansalaisten tekemät havainnot lumesta ja jäästä hyödyttävät tutkimusta
Lumen syvyyttä ja lumen eri kerroksia voidaan mitata lumeen kaivetussa kuopassa mittatikun avulla. Kuva: Matti Kantola.Alkava talvi tarjoaa jälleen hienon mahdollisuuden osallistua tieteen tekemiseen. Miten paljon lunta on järvien jäillä? Paljonko lumen syvyys vaihtelee maisemassa? Onko lumi jäistä? Tällaisten havaintojen tekeminen on helppoa, ja kuka vain voi osallistua havainnointiin.
Kansalaishavaintojen talvikausi julistetaan avatuksi Ilmatieteen laitoksella järjestettävässä Pyryn päivän kansallisessa lumiseminaarissa 1. marraskuuta. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaintojaan lumesta, jäästä ja lumen päälle laskeutuvasta Saharan hiekkapölystä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä verkkopalvelussa.
Lumen ja jään mittauspisteitä on harvakseltaan, joten kansalaisten avustuksella havaintojen kattavuus kasvaa. Kansalaisilta saadut havainnot täydentävät viranomaisten seuranta-aineistoa tutkijoille. Tutkijat hyödyntävät kansalaisten havaintoja monenlaisessa ilmastotutkimuksessa, satelliittitiedon oikeellisuuden varmistamisessa ja erilaisten ilmastoa kuvaavien mallien kehittämisessä.
Talvihavainnoinnin järjestäjät rohkaisevat kaikkia luonnossa muutoinkin liikkuvia, esimerkiksi koululuokkia, hiihtovaeltajia, vapaalaskijoita ja poronhoitajia, osallistumaan havainnointiin.
”Havaintojen teko voi olla myös havaitsijalle itselleen antoisaa. Havainnoimalla on mahdollisuus seurata oman alueen tilannetta ja pitkän ajan kehitystä”, kannustaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Meinander.
Kansalaishavainnointiin voi osallistua monella eri tavalla
Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittävät kansalaishavaintojen avulla Saharan hiekkapölyn kulkeutumista Suomeen. Havaintojen ilmoittamisen lisäksi pölynäytteitä voi lähettää Ilmatieteen laitoksen tutkijoille. Silloin on tärkeää noudattaa ohjeita näytteen käsittelyyn, jotta näyte säilyy asiallisena analysointia varten. Tarkemmat ohjeet näytteiden käsittelyyn löytyvät alta.
Ilmatieteen laitos viestii talven aikana erikseen, jos Saharan hiekkapölyä havaitaan Suomessa, ja kansalaisten näytteiden lähettäminen on ajankohtaista.
Kansalaishavaintoja kerätään myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen vetämässä CHARTER-hankkeessa. Siinä kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti lumen päälle satava vesi ja lumipeitteen jääkerrokset. Jäiset kerrokset lumipeitteessä vaikuttavat kasvien talvehtimisoloihin ja vaikeuttavat eläinten kaivautumista lumen läpi. Tällä on merkitystä esimerkiksi poronhoidolle.
Lumipeitteen kerroksia tutkitaan paikan päällä tehtävien lumikuoppien avulla. Lumikuoppamittauksia tehdään kuitenkin vain vähän, ja avointa havaintoaineistoa on huonosti saatavilla. Kansalaishavainnot ovat siksi tärkeitä. Ohjeet lumikuoppamittausten tekoon löytyvät CHARTER-hankkeen verkkosivustolta.
Yksinkertaisia havaintoja lumipeitteestä voi lähettää myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämässä Talviseurantalähetti-palvelussa.
Lisätietoa Luontoliiton Talviseurannasta, lumen ja jään havainnoinnista sekä ohjeita opettajille löytyy Talviseuranta-verkkosivustolla.
Lisätietoja:
Lumen ja Saharan pöly lumessa -projektin kansalaishavaintojen koordinointiryhmän jäsenet
Ilmatieteen laitos Tutkija Outi Meinander, Aerosolit ja ilmasto -ryhmä, p. 029 539 4157, outi.meinander@fmi.fi
Suomen ympäristökeskus (Syke) Erikoissuunnittelija Timo Pyhälahti, timo.pyhalahti@syke.fi Erikoistutkija Kirsikka Heinilä, kirsikka.heinila@syke.fi
Arktinen keskus Tutkija Sirpa Rasmus, sirpa.rasmus@ulapland.fi Tutkija Leena Leppänen, leena.leppanen@ulapland.fi
Luontoliitto Ympäristökasvatuksen asiantuntija Ilona Tuovinen, ilona.tuovinen@luontoliitto.fi
Ohjeet Saharan hiekkapölynäytteiden käsittelyyn ja lähettämiseen
Saharan hiekan havaintopaikan voi merkitä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä verkkopalvelussa kartalle ja valita tiedoksi lumipeitteen värin “oranssi/keltainen (pölyn värjäämä lumi)”.
Kansalaisten keräämät Saharan hiekkapölynäytteet voi lähettää Ilmatieteen laitokselle ohjeen mukaisesti kerättynä jatkotutkimuksia varten.
Näyte voidaan kerätä helpoiten lumi-, jää- tai sadantanäytteestä tavalliseen astiaan, esimerkiksi uunipellille, jonka päällä on folio. Näyte sulatetaan ja näytteen vesi haihdutetaan enintään 70 asteen lämpötilassa. Kuiva näytefolio taitetaan huolellisesti kiinni, jotta pöly säilyy folion sisällä. Paras näyte syntyy, kun pölyä ei siirretä astiasta toiseen.
Näytteen mukaan on liitettävä tieto näytteenkeruuajankohdasta ja paikasta. Myös muita tietoja pölyhavainnoista voi lähettää näytteen mukana. Tiedot siitä, miten näyte on kerätty ja minkälaisesta paikasta sekä näytteenlähettäjän yhteystiedot ovat arvokkaita näytteiden jatkotutkimusten kannalta.
Näytteen lähetysosoite: Ilmatieteen laitos, Outi Meinander, PL 503, 00101, Helsinki.