Tutkimuksessa selvitetään mahdollisuuksia kasvattaa merten hiilinieluja
OceanNETs-tutkimusprojektissa selvitetään laaja-alaisesti erilaisten meriin liittyvien negatiivisten päästöjen tekniikoiden mahdollisuuksia, mahdollisia sivuvaikutuksia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Kuva: Pixabay.Laajassa EU-projektissa tutkitaan mahdollisuuksia poistaa hiilidioksidia ilmasta merten avulla. Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittävät projektissa hiilidioksidin sitomista meriin mineraalien avulla sekä mallintavat eri tekniikoiden vaikutuksia ilmastoon ja talouteen. Hiilidioksidipäästöjen lähes kokonaan lopettamisen lisäksi hiilidioksidin poistamista ilmakehästä ihmistoimin eli niin sanottuja negatiivisia päästöjä pidetään lähes välttämättömänä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Heinäkuussa käynnistyvän OceanNETs-tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää laaja-alaisesti erilaisten meriin liittyvien negatiivisten päästöjen tekniikoiden mahdollisuuksia, mahdollisia sivuvaikutuksia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Negatiivisten päästöjen tekniikoita on jo tutkittu useiden vuosien ajan mahdollisten riskien ja sivuvaikutusten suhteen. Toistaiseksi painopiste on kuitenkin ollut lähinnä maalla toteutettavissa menetelmissä. Tieto valtameriin liittyvistä tekniikoista on edelleen rajallinen, vaikka valtamerillä on maaperään verrattuna paljon suurempi kapasiteetti hiilen sitomiseen ja varastointiin – yksinkertaisesti merten suuren pinta-alan ja tilavuuden vuoksi.
Tutkimuksen kohteena meriin lisättävät mineraalit
Tutkimukseen osallistuu Ilmatieteen laitokselta useita tutkijoita. Ilmastojärjestelmän mallinnus -ryhmän tutkijat keskittyvät erityisesti merten puskurointikyvyn lisäämiseen perustuviin tekniikkoihin ja niiden globaalien vaikutusten mallintamiseen EC-Earth-ilmastojärjestelmämallilla. Puskurointikyky tarkoittaa veden kykyä vastustaa happamuuden muutoksia, joita esimerkiksi lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa. ”Tekniikassa meriin lisättäisiin emäksisiä mineraaleja, kuten kalsiumkarbonaattia, tavoitteena sitoa hiilidioksidia ja siten ehkäistä ilmastomuutosta ja merten happamoitumista”, kertoo ryhmäpäällikkö Antti-Ilari Partanen. Ilmatieteen laitoksen suunnittelemien ilmastomalliajojen tarkoituksena on selvittää, miten suuri vaikutus eri tekniikoilla olisi ilmaston lämpenemisen, merten happamoitumisen ja hiilen kierron kannalta.
Selvityksessä myös taloudelliset vaikutukset
Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmän tutkijat selvittävät negatiivisten päästöjen taloudellisia vaikutuksia. Ryhmän tutkimusprofessori Adriaan Perrels keskittyy erityisesti negatiivisten päästöjen tekniikoiden kokonaisvaltaisiin kustannuksiin, ja selvityksessä huomioidaan sivuvaikutukset ja koko tarvittava tuotantoketju. Toinen tärkeä tutkimuskohde taloudellisesta näkökulmasta on, miten ilmakehästä poistetun hiilen avulla voisi luoda hiilikrediittejä. Hiilikrediittejä voitaisiin käyttää joko valtioiden päästölaskennassa tai osana vapaaehtoisia päästökompensaatioita.
Lisätietoja:
ryhmäpäällikkö Antti-Ilari Partanen, Ilmatieteen laitos, antti-ilari.partanen@fmi.fi, puh. 050 532 2942 tutkimusprofessori Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos, adriaan.perrels@fmi.fi, puh. 050 5838575 OceanNETs-projektiin osallistuu 14 yliopistoa ja tutkimuslaitosta kuudesta eri maasta. EU rahoittaa sitä yhteensä 7,2 miljoonalla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana osana Horizon2020-ohjelmaa. Ilmatieteen laitoksen osuus on vajaa 400 000 euroa.
