Tiedote 30.1.2024

Alkuvuoden kovat pakkaset olisivat olleet hyytävämpiä ilman ihmisten aiheuttamaa ilmastonmuutosta

Kansainvälisen tutkijajoukon tekemä tutkimus osoitti, että ilmastonmuutos heikensi tammikuun kylmyysjaksossa esiintyneitä pakkasia. Äärimmäisen kylmiä lämpötiloja esiintyy Pohjois-Euroopassa edelleen, mutta väestö voi muuttua haavoittuvammaksi, koska ankarat pakkaset ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Kuva: Valtteri Härkönen.

Vuosi 2024 alkoi 2000-luvun kovimmilla pakkasilla. Kaikista kylmimmät lukemat mitattiin 5.1.2024 Suomen ja Ruotsin Lapissa: Enontekiön lentokentällä mitattiin -44,3 °C ja Ruotsin puolella Vittangissa lämpötila painui -44,6 asteeseen. Uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos teki 1.–5.1.2024 esiintyneen kylmyysjakson noin 4 astetta leudommaksi, eli samankaltainen kylmyysjakso olisi ollut vielä 4 astetta kylmempi ilman jo havaittua 1,2 asteen maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä.

Erityisen kylmää oli myös 6.1.2024 Norjan Oslossa, jossa lämpötila laski -31,1 asteeseen. Tutkimuksen mukaan Oslon pakkaset olivat myös noin 4 astetta lämpimämpiä ilmastonmuutoksen vuoksi.

Pohjois-Euroopassa vastaavia viiden päivän pakkasjaksoja esiintyy nykyilmastossa noin kerran 15 vuodessa. Oslossa mitattu -31,1°C lämpötila oli vielä poikkeuksellisempi tapahtuma ja esiintyy nykyilmastossa keskimäärin vain kerran 200 vuodessa. Ilmastonmuutos vähensi molempien tapahtumien esiintymistiheyttä, sillä viiden päivän kylmyysaalto on nyt viisi kertaa epätodennäköisempi ja Oslon yhden päivän äärimmäinen kylmyys 12 kertaa epätodennäköisempi.

Vaikka pohjoismaat ovat keskimäärin tottuneet koviin pakkasiin, erittäin alhaiset lämpötilat ovat vähentyneet viime vuosina. Siksi kylmyyden vaikutukset voivat yllättää. Suomessa kylmyys aiheutti mm. junien myöhästymisiä ja korkeita sähkön hintoja.

"Tutkimus osoittaa, että vaikka talvet ovat muuttumassa leudommiksi, Fennoskandian alueella koetaan yhä ankaria pakkasia. Jatkossa on varauduttava sekä pakkasjaksoihin että lämpötilan vaihteluun nollan molemmin puolin", Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

Attribuutiotutkimus selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta sääilmiöihin

Tutkimusta johti kansainvälinen World Weather Attribution -tutkijaryhmä, ja mukana oli tutkijoita Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitoksista. Itse tutkimus ei ole vertaisarvioitu, mutta tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat. Tutkimuksessa vertailtiin havaintoja ja ilmastomallien simuloimia lämpötiloja.

Tutkimus oli luonteeltaan ns. attribuutiotutkimus, jossa pyritään selvittämään, kuinka ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet tiettyyn sääilmiöön, kuten hurrikaaneihin, tulviin tai helleaaltoihin.

Lisätietoa:

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, mika.rantanen@fmi.fi Tutkimuksen englanninkielinen tiivistelmä ja tutkimusraportti ovat saatavilla World Weather Attribution -verkkosivustolla.

Karttakuva. Keskimääräinen päivän minimilämpötila oli tutkimusalueella selkeästi pakkasen puolella, osassa aluetta liki 30 pakkasastetta. Tutkimusalue kattoi osan Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Sääasemat sijaitsivat Helsingissä, Oslossa ja Abiskossa.
Keskimääräinen päivän minimilämpötila 1.–5.1.2024 ERA5-uusanalyysin mukaan. Tutkimusalue on rajattu punaisella laatikolla. Punaiset pisteet kuvaavat tutkimuksessa käytettyjen sääasemien sijaintia. Kuva: World Weather Attribution.

TutkimusIlmastoSääTalvi