Ukkoskausi oli vaihteleva – kesän alussa salamoi ennätyksellisen vähän, loppukesällä ukkosti voimakkaasti
Kuva: Tuomas Aumala.Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa havaittiin touko-syyskuussa noin 82 000 maasalamaa. Ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo vastaavalta ajalta on 113 000 maasalamaa.
Touko- ja kesäkuussa salamoi erittäin vähän viileän alkukesän takia.
”Vuodesta 1960 alkavien tilastojen valossa kesäkuu oli ennätyksellisen vähäsalamainen vajaalla 1 800 salamallaan. Sateinen mutta viileähkö kesäkuu ei suosinut ukkosten esiintymistä, mikä selittää alhaiset määrät”, toteaa tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.
Keskimäärin kesäkuussa salamoita havaitaan noin 25 000.
Heinäkuun alkupuolella ukkosia alkoi esiintyä enemmän helteisen sään myötä, ja kuun salamamäärä 48 000 ylsikin lähelle keskimääräistä (54 000). Voimakkaita ukkosia esiintyi Lappia myöten. Ukkosia esiintyi vielä elokuun alussa, ja elokuun osalta salamamäärä (noin 24 500) olikin lähellä keskimääräistä (24 300 salamaa).
Kesän salamarikkaimmaksi päiväksi jäi 31. heinäkuuta, jolloin esiintyi vajaa 12 000 salamaa.
Syyskuussa ukkoset yllättivät voimakkuudellaan
Syyskuun alkupuoliskolla esiintyi ajankohtaan nähden voimakkaita ukkosia. Ne aiheuttivat haittaa, sillä salamoinnin lisäksi niihin liittyi runsaita paikallisia sateita. Syyskuun 9. päivä voimakkaita paikallisia ukkosia muodostui muun muassa Keski-Suomeen.
”Ukkoset etenivät hyvin hitaasti, jolloin paikallisesti ukkonen on ollut päällä pitkään, ja kokemus on ollut luultavasti pelottava. Myös vettä kertyi ukkosten reitillä runsaanlaisesti: esimerkiksi Jyväskylän lentoasemalla mitattiin sademääräksi yli 50 millimetriä tunnissa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Meri Virman.
Syyskuun muutaman runsaan ukkospäivän takia kuun salamamäärä, 6 700 salamaa, ylitti selvästi keskimääräisen (2 800).
Kesä on ukkosten aikaa
Suurin osa Suomen ukkosista sijoittuu touko-syyskuulle, mutta myös talvella havaitaan ukkosta vuosittain.
Kaksi ukkosten tilastoinnissa yleisesti käytettyä suuretta ovat ukkospäivä sekä salamatiheys. Ukkospäivällä tarkoitetaan niiden vuorokausien lukumäärää, jolloin ukkosta on esiintynyt. Salamatiheydellä tarkoitetaan havaittujen salamoiden lukumäärää pinta-alayksikköä kohden jollakin jaksolla, esimerkiksi vuodessa. Suurempi tiheys siis tarkoittaa, että salamoita on tullut tietylle alueelle kyseisellä jaksolla runsaasti.
Salamoita havaitaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimella.
Lisätietoja:
Tutkija Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, p. 050 301 1988
Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, p. 050 479 8604
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.