Ilmastoskenaarioiden käyttö päätöksenteossa vielä vähäistä

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tehdyn arvioinnin perusteella skenaarioita käytetään julkishallinnossa, mutta lähinnä taustatietoina päätöksenteossa.Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen tulee ajankohtaiseksi monilla sektoreilla, sillä vaikutukset tulee ottaa huomioon mm. erilaisten normien ja ohjeiden luomisessa sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Muuttuviin ilmasto-oloihin tähtääviä sopeutumistoimia ei vielä toteuteta paljon ja siksi myös ilmastoskenaarioiden eli ilmastonmuutoksen etenemistä kuvaavien vaihtoehtoisten kehityskulkuarvioiden käyttö on vähäistä.

Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä ei tarpeeksi vuoropuhelua

Local Environment -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että tutkijoiden välinen yhteistyö toimii hyvin, eikä merkittäviä esteitä ilmastoskenaarioiden käytölle ole. Suurimmat haasteet tutkijoiden välisessä tiedonvaihdossa liittyvät skenaariotiedon saatavuuteen. Tiedonvaihtoa voidaan lisätä paremmin automatisoidulla aineistonjakelulla ja lisäämällä tutkimushankkeiden yhteistyötä.  

Tutkijoiden ja hallinnon asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu sen sijaan ei tutkimuksen mukaan toimi yhtä hyvin. Haasteet liittyvät ilmastoskenaarioiden hankalaan ymmärrettävyyteen ja resurssien vähyyteen, jolla hallinnon edustajat voivat perehtyä tutkimustuloksiin. Kaikki kolme maata ovat luoneet ilmastoportaalit parantamaan tutkimustiedon käyttöä. Ilmastoportaalit ovat kustannustehokas tapa välittää skenaario- ja tutkimustietoa, mutta ne eivät välttämättä lisää todellista vuoropuhelua.

Paikallisten ilmastoskenaarioiden luominen on monien loppukäyttäjien ensisijainen toive ja edellytys niiden käytölle. "Tämä asettaa kuitenkin tällä hetkellä haasteita tiedeyhteisölle. Toivetta pyritään toteuttamaan, mutta tuloksiin liittyvän epävarmuuden viestiminen on erittäin tärkeää", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola.

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen lisääntyvät vaikutukset todennäköisesti tulevat muuttamaan sitä, miten hallinto toimeenpanee ilmastopolitiikkaa. Sen vuoksi on oletettavaa, että ilmastoskenaarioiden ja ilmastotiedon käyttö tulee entisestään lisääntymään. Tämän ja lisääntyvän kommunikoinnin huomioiminen on tarpeen kaikille ilmastonmuutoksen parissa toimiville tutkijoille. Kaikkien osapuolten on oltava aktiivisia, jotta vuoropuhelu lisääntyy ilmastonmuutoksen tullessa entistä tärkeämmäksi asiaksi.

Tutkimustietoa tarvitaan ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa

Päätöksentekoketju alkaa erilaisten ilmastonmuutoksen arvioiden eli skenaarioiden laatimisesta. Ilmastoskenaarioiden pohjalta tutkitaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia. Näiden pohjalta saatuja tietoja tarvitaan päätöksenteossa.  Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston, Lundin yliopiston ja norjalaisten CICEROn ja Met Norwayn kanssa yhteistyössä toteutettiin kyselytutkimus, jota rahoitti Suomen Akatemia. Tutkimuksessa ilmastoskenaarioiden tuottajilta, skenaarioita käyttäviltä tutkijoilta sekä valtion ja aluehallinnon edustajilta kysyttiin, miten ilmastoskenaarioita on käytetty päätöksenteossa ja mitkä tekijät vaikuttavat informaation hyödyntämiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Artikkelin voivat nopeimmat ladata ilmaiseksi tämän linkin takaa http://www.tandfonline.com/eprint/jfdRfI4EGmZHUW43aVc2/full

Lisätietoja:

Karoliina Pilli-Sihvola puh. 050 509 4660, karoliina.pilli-sihvola@fmi.fi

Suomeksi ilmastomuutoksesta tietoa löytyy osoitteesta ilmasto-opas.fi