Tiedote 23.11.2011

Sodankylän kansainvälinen satelliittipalveluasema vihittiin käyttöön

Uusi satelliittivastaanottoasema vahvistaa pohjoisten ja arktisten alueiden ympäristöhavainnointia ja takaa korkean teknologian ja tutkimuksen alan työpaikkojen säilymisen alueella.
Kuva: Pauli Heikkinen

Sodankylän Tähtelässä 23.11. käyttöön vihityn satelliittivastaanottoaseman ja tehokkaan tietoliikenneteknologian myötä Sodankylästä on muodostumassa kansainvälinen satelliittipalvelukeskus. Uusi satelliittivastaanottoasema luo tietoliikenneyhteyden satelliittien ja maan välille ja vastaanottaa naparataisten kaukokartoitussatelliittien tallentamaa havaintoaineistoa.

Vastaanoton lisäksi Ilmatieteen laitos tarjoaa aineistojen prosessointi-, arkistointi- ja jakelupalvelut niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin toimijoille. Tällä hetkellä tutkimuskeskuksessa tehdään jo yhteistyötä mm. Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn, Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Euroopan meteorologisia satelliitteja operoivan EUMETSATin kanssa.

- Sodankylän satelliittidatan vastaanottoasema on merkittävä hanke. Aseman datan avulla parannetaan esimerkiksi arktisten alueiden meriliikenteen turvallisuutta tarkempien sääennusteiden myötä sekä älyliikenteen ja muiden yhteiskunnan kannalta tärkeiden paikannus- ja viestintäpalveluiden luotettavuutta, sanoo liikenneministeri Merja Kyllönen aseman avauspuheessaan. - Hanke myös tukee muiden hallinnonalojen tavoitteita, esimerkiksi tiedon käsittelyn ja jatkojalostamisen alueellisesti työllistävien vaikutusten kautta.

Arktisten alueiden havainnointi vahvistuu

Sodankylässä vastaanotettua dataa voidaan hyödyntää mm. meteorologisissa palveluissa, tulvaennustejärjestelmissä, jääpalvelussa sekä meriliikenteessä. Satelliittidatan vastaanotto ja havaintojen arkistointi avaa myös ovet pitkien aikasarjojen ja niiden myötä hitaiden muutosten seurantaan. Suurin hyöty satelliittien tuottamista havainnoista liittyykin erityisesti pohjoisten ja arktisten alueiden ympäristön tilan, muutosten ja ominaisuuksien sekä näihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien kartoittamiseen.

Myös nopeiden ja rajujen ilmiöiden kuten myrskyjen monitorointiin sekä laajoja alueita käsittävien ympäristömuutosten havainnointiin satelliittidatan reaali- tai lähes reaaliaikainen vastaanotto tarjoaa merkittäviä etuja.

- Uusi asema tekee mahdolliseksi kehittää kansallista, muista maista riippumatonta ympäristöhavainnointijärjestelmää, jolla pystytään varautumaan luonnononnettomuuksiin ja sään ja ilmaston aiheuttamiin vaaratilanteisiin entistä tehokkaammin, tutkimusprofessori ja Ilmatieteen laitoksen arktisen tutkimuksen päällikkö Jouni Pulliainen toteaa.

Lisäksi uusi asema mahdollistaa satelliiteista missä päin maailmaa tahansa tehtävien havaintojen vastaanoton ja prosessoinnin. Esimerkiksi Fukushiman ydinonnettomuutta, tulivuorten purkausten ja maanjäristysten vaikutuksia sekä hyökyaaltojen tekemiä tuhoja on mahdollista monitoroida satelliiteista vastaanotetun datan avulla. Näin voitaisiin saavuttaa parempi tilannekuva nopeamman ja tehokkaamman päätöksenteon pohjaksi sekä kohdealueella olevien suomalaisten auttamiseksi.

Korkean teknologian osaamista Lappiin

Satelliittiaseman vahvistaminen takaa korkean teknologian ja tutkimuksen alan työpaikkojen synnyn ja säilymisen Lapissa. Sodankylään nyt tehdyt hankinnat ovat yksi Ilmatieteen laitoksen suurimmista investoinneista IT- ja havaintolaitteistoihin.

Aseman automaatioaste on korkea, ja sen suorituskyky riittää useimpien nykyisten ja suunnitteilla olevien satelliittien tukemiseen. Asema pohjautuu X-taajuusalueen Cassegrain-antenniin, jonka pääpeilin halkaisija on 7,3 metriä. Pääpeilin keskipiste on nostettu noin 10 metriä maanpinnan yläpuolelle vapaan horisontin ja sen myötä optimaalisen yhteysajan saavuttamiseksi.

Lisätiedot:

Ilmatieteen laitoksen Arktisen tutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, etunimi.sukunimi@fmi.fiIlmatieteen laitoksen tutkija Petteri Ahonen, etunimi.sukunimi@fmi.fi