Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin
Kuva: Hannu Manninen.Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan elokuu oli lähes koko maassa vähintään harvinaisen lämmin, Uudeltamaalta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella jopa poikkeuksellisen lämmin. Asemakohtaisia elokuun ennätyksiä rikottiin tai sivuttiin 18 havaintoasemalla, jotka ovat mitanneet lämpötilaa vähintään 30 vuotta. Elokuu oli muun muassa Heinolan 114-vuotisen mittaushistorian ja Tohmajärven 96-vuotisen mittaushistorian lämpimin.
Kuukauden keskilämpötila vaihteli etelärannikon reilusta 19 asteesta Käsivarren Lapin noin 12 asteeseen. Suurin poikkeama tilastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvosta oli maan kaakkoisosassa, missä keskilämpötila oli vajaa 3 astetta keskiarvoa korkeampi.
Hellelukemia mitattiin jossakin päin Suomea yhteensä 19 päivänä, mikä on yli kaksinkertainen määrä vertailukauden 1991–2020 elokuihin verrattuna. Viimeksi näin monta elokuista hellepäivää oli vuonna 2006, jolloin niitä oli peräti 27 kappaletta. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Mäntsälän Hirvihaarassa sekä Heinolan Asemantauksella, molemmilla 17 kappaletta.
Kuukauden ylin lämpötila, 31,7 astetta, mitattiin 16. päivänä Porin rautatieaseman havaintoasemalla. Päättyneen elokuun alin lämpötila, -2,9 astetta, mitattiin Ylivieskan lentokentällä kuukauden viimeisenä päivänä.
Helsinki-Vantaalla elokuu oli mittaushistorian vähäsateisin
Elokuun sademäärä vaihteli maan sisällä huomattavasti. Maan etelä- ja itäosassa oli monin paikoin harvinaisen vähäsateinen elokuu. Kuivinta tavanomaiseen verrattuna oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa elokuu oli aseman mittaushistorian vähäsateisin. Sitä vastoin länsirannikon läheisyydessä sadetta kertyi harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Muun muassa Teuvalla elokuu oli aseman 108-vuotisen historian sateisin.
Eniten kuukauden aikana satoi alustavien tietojen mukaan Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla, 210,4 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, vain 5,9 millimetriä. Suurin havaittu vuorokausisademäärä (aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään) oli 5. päivänä Seinäjoki Pelmaan havaintoasemalla mitattu 90,9 millimetriä.
Elokuussa salamoi ennätyksellisen paljon
Salamakausi oli vaisun touko-heinäkuun jälkeen elokuussa ennätyksellisen aktiivinen. Koko elokuun maasalamamäärä oli 86 280 kappaletta, mikä on vuodesta 1960 eteenpäin olevissa salamatilastoissa suurin elokuun kokonaissalamamäärä. Aiempi ennätys vuodelta 1972 rikkoutui yli 1 200 salamalla. Lisäksi 19. päivä paikannettiin maassamme yhden vuorokauden aikana 34 183 maasalamaa, mikä on eniten vuodesta 1998 toimineen salamanpaikannusverkon aikana. Vuotta 1998 edeltävältä salamalaskuriajalta löytyy kuitenkin vuorokausiennätys, noin 40 000 salamaa 29.6.1988.
Auringonpaistetunteja oli elokuussa Pohjois-Lapin 140 tunnista etelärannikon noin 300 tuntiin. Auringonpaistetta oli tavanomaista enemmän, paikoin harvinaisen paljon.
Kesä oli 1‒2 astetta tavanomaista lämpimämpi
Koko kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin 12 asteesta maan eteläosan noin 18 asteeseen. Kesä oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin, Lapin itäosassa peräti poikkeuksellisen lämmin. Neljällä asemalla rikottiin tai sivuttiin mittaushistorian lämpimintä kesää: Salla Värriötunturi, Sodankylä Lokka, Kuusamon lentoasema sekä Inarin Saariselän Matkailukeskus.
Kesän ylin lämpötila, 32,9 astetta, mitattiin Porin lentoasemalla 28.6. Alin lämpötila, -2,9 astetta, mitattiin Ylivieskan lentokentällä 31.8. Hellepäiviä oli Suomessa kesä-elokuussa yhteensä 42 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 kappaletta. Lisäksi toukokuussa oli yksi hellepäivä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli kesä-elokuussa Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla, 34 kappaletta.
Sademäärissä paljon alueellista vaihtelua
Kesän sademäärässä oli runsasta vaihtelua. Yleisesti maan keski- ja pohjoisosassa oli tavanomaista sateisempi kesä, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella peräti poikkeuksellisen sateinen kesä. Maan eteläosassa sadetta tuli tavanomaista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän.
Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla, missä kesä-elokuun sademäärä oli 361,9 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Kotka Rankin havaintoasemalla, 71,4 millimetriä.
Kesä-elokuussa maasalamoiden määrä oli yli 155 000 kappaletta, mikä on yli 32 000 enemmän kuin tyypillisesti.
Auringonpaistetunteja oli kesällä tavanomaista enemmän.
Lisätietoja:
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.