Tiedote 2.3.2021

Liikkuva mittauslaboratorio tutkii maaliskuussa mustan hiilen ja ultrapienten hiukkasten pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla toteutetaan maaliskuun aikana mittauskampanja, jossa tutkitaan pienhiukkasten lähteitä ja ominaisuuksia erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Mobiililaboratorion voi nähdä liikennöivän muun muassa Ruskeasannan pientaloalueella, Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä ja Helsingin keskustassa. Mittaustulokset tuovat lisää tietoa hiukkasten lähteistä ja auttavat arvioimaan keinoja, joilla voidaan parantaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua.
Kuva: Tampereen yliopisto.

Tutkimuksessa syvennytään erityisesti pienhiukkasten sisältämän mustan hiilen, eli noen, ominaisuuksiin ja lähteisiin pääkaupunkiseudulla. Mustan hiilen merkittävimpiä päästölähteitä ovat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää näin ilmakehää. Mustan hiilen lisäksi tutkimuksessa keskitytään myös ultrapienten- ja nanohiukkasten pitoisuuteen ja alkuperään. Erittäin pienillä hiukkasilla on vaikutusta erityisesti ihmisten terveyteen, sillä ne voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja sitä kautta myös verenkiertoon ja aivoihin.

Mittauksia tehdään Tampereen yliopiston mobiililaboratoriolla ja niissä hyödynnetään myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaadun mittausasemilta saatavaa tietoa. Mobiililaboratorio liikennöi muun muassa Ruskeasannan pientaloalueella, Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä ja Helsingin keskustassa maaliskuun aikana.

”Mittaustulokset tuovat tärkeää lisätietoa hiukkasten pitoisuusvaihtelusta kaupunkialueella ja auttavat arvioimaan menetelmiä, joilla voidaan parantaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua”, kertoo erikoistutkija Sanna Saarikoski Ilmatieteen laitokselta.

Puunpoltto on näkynyt HSY:n mittausasemalla Ruskeasannan alueen ilmanlaadussa alkuvuoden kylmillä pakkasilla. Lähiympäristössä on runsaasti pientaloasutusta ja alueen kaduilla on vähän liikennettä. Helsingin keskustassa mitattuihin mustan hiilen pitoisuuksiin vaikuttaa pääasiassa liikenne.

”Alkuvuonna korkeimmat mustan hiilen pitoisuudet on mitattu pääkaupunkiseudulla Ruskeasannan mittausasemalla. Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat puolestaan erityisen korkeita vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa”, ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi HSY:stä kertoo.

Mittauskampanjan toteuttavat yhteistyössä Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorio, Itä-Suomen yliopisto ja HSY. Mittaukset ovat osa Black Carbon Footprint ja “Transport derived Ultrafines and the Brain Effects" (TUBE) -hankkeita. Black Carbon Footprint -hanke on Business Finlandin ja hankkeeseen osallistuvien tahojen rahoittama laaja ja kansainvälinen tutkimuskokonaisuus, johon osallistuu yhdeksän suomalaista eri alojen tutkimusryhmää, kymmenen yritystä ja useita viranomaistoimijoita. TUBE on Euroopan komission rahoittama Horisontti 2020 -tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää mekanismeja, jotka liittyvät ilmansaasteille altistumiseen etenkin neurologisten sairauksien kannalta. TUBE-konsortio koostuu kahdeksasta akateemisesta ja kolmesta teollisuuskumppanista sekä neljästä tutkimusorganisaatiosta, jotka tulevat kahdeksasta Euroopan maasta, Kiinasta sekä Chilestä. Lisätietoja Black Carbon Footprint hankkeesta ja mustasta hiilestä löytyy Black Carbon Footprint -hankkeen verkkosivuilta. TUBE-hankkeesta saa lisätietoja myös hankkeen verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Sanna Saarikoski, Ilmatieteen laitos, p. 050 5906091, sanna.saarikoski@fmi.fi

Ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, HSY, p. 050 3520593, jarkko.niemi@hsy.fi

Black Carbon Footprint -hanke: http://www.bcfootprint.com/

TUBE-hanke: https://www.tube-project.eu/

Ruskeasannan asemakuvaus

IlmanlaatuMittauskampanjaPienhiukkanenMusta hiili