Metsäpaloissa syntyvien haitallisten aineiden kulkeutumisennusteet tarkentuvat

Metsä- ja maastopaloissa syntyvät pienhiukkaset ja savukaasut vaikuttavat sekä ihmisten terveyteen että kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Paloissa syntyvien haitallisten aineiden kulkeutumisen todenmukaisella ennustamisella voidaan vähentää paloista aiheutuvia terveydellisiä ja taloudellisia menetyksiä.

Maapallon mittakaavassa metsäpalot ovat ilmaston kannalta merkittävä pienhiukkasten lähde. Maailman terveysjärjestön uusimpien arvioiden mukaan ilman pienhiukkaset vähentävät koko Euroopan väestön elinikää keskimäärin noin kahdeksan kuukautta.Moskovan ympäristössä kesällä 2010 sattuneista maastopaloista kulkeutui hiukkasia Suomen Lappiin asti. Toisaalta Aasian metsäpaloista on havaittu kulkeutuneen pienhiukkasia aina Yhdysvaltain länsirannikolle. Mitatut hiukkaspitoisuudet ylittävät tällaisissa tilanteissa vastaavan EU:n ilmanlaadun raja-arvon lukuarvon kaukanakin päästölähteistään. "Metsäpalovaara on kasvanut esim. Itä- ja Etelä-Euroopassa viime vuosikymmeninä. Pohjois-Amerikassa metsäpalovaaran arvioidaan kasvavan 10 - 30 % vuosisadan loppuun mennessä".

Kulkeutumisennusteista hyötyä talouden ja terveyden kannalta

Palojen varhaisella havaitsemisella ja todenmukaisella seurannalla sekä ennustamisella voidaan vähentää paloista aiheutuvia terveydellisiä ja taloudellisia menetyksiä.

Tuoreessa tutkimuksessa on kehitetty laskentamenetelmiä, joilla voidaan aiempaa paremmin arvioida palokaasujen ja hiukkasten kulkeutumista ja pitoisuuksia. Hankkeessa selvitettiin menetelmän soveltuvuutta ja tarkkuutta laajan metsäpalon tapauksessa vertailemalla mallin ennusteita kulotuskokeissa tehtyihin mittauksiin. Vertailussa hyödynnettiin Kaliforniassa Yhdysvalloissa vuonna 1994 ja Hyytiälässä vuonna 2009 suoritettujen kulotusten mittauksia. Vertailun tulokset osoittavat laskentamallin olevan varsin luotettava työkalu laajoissa metsäpaloissa syntyvien hiukkasten ja savukaasujen leviämisen ja kulkeutumisen arviointiin. Toisaalta tutkimuksessa havaittiin, että laskennassa tarvittavien riittävän tarkkojen tietojen määrittäminen voi olla vaikeaa. Epätarkkuus sekä palon ominaisuuksien että säätilanteen määrityksessä voi aiheuttaa merkittäviä eroja ennusteisiin. Ennustemallin tarkkuutta voidaan parantaa edelleen mm. hyödyntämällä paikallisesti ja ajallisesti tarkentuvia satelliittimittausmenetelmiä.

Tutkimus parantaa metsäpalosavuista annettavia ennakkovaroituksia

"Nyt tehty tutkimus tarkentaa metsäpalovaroituksien antamista ja kohdentamista, auttaa syttyneiden palojen leviämisen arvioinnissa ja mahdollistaa paloissa muodostuvien savukaasujen leviämisen seurannan", toteaa Ilmatieteen laitoksen professori Jaakko Kukkonen.

Kehitettävää menetelmää voidaan hyödyntää maamme viranomaisten pelastuspalvelussa ja hankkeen toteutuksessa on erityisesti pyritty ottamaan huomioon pelastushallinnon tarpeet. Menetelmän perusteella voidaan antaa ennakkovaroituksia tietylle alueelle saapuvista metsäpalosavuista. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muussa tiedotuksessa metsäpaloepisodien aikana.

Lisätietoja:

Prof. Jaakko Kukkonen, jaakko.kukkonen@fmi.fi, puh. 050 5202 684