Elokuu ja kesä olivat Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia – sateita kertyi paikoin runsaasti
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila vaihteli Suomessa useimmilla havaintoasemilla 11:n ja 17 asteen välillä. Elokuun keskilämpötila oli lähellä tavanomaista.
Hellepäiviä oli elokuussa kolme, mikä on kuusi päivää keskimääräistä vähemmän. Hellepäiviä oli havaintoasemakohtaisesti 0–4 tavanomaista vähemmän.
Elokuun ylin lämpötila, 26,6 astetta, mitattiin Turun lentoasemalla ja Salon Kärkässä kuun 15. päivänä. Alin lämpötila, ‒6,6 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa kuun 28. päivänä.
Maan pohjoisosassa satoi elokuussa runsaasti
Elokuu oli maan keskivaiheilta Etelä- ja Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella tavanomaista sateisempi, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lounais-Lapissa jopa poikkeuksellisen sateinen. Maan etelä- ja länsiosassa sekä Itä-Lapissa oli sen sijaan monin paikoin tavanomaista vähäsateisempaa.
Eniten vettä satoi alustavien tietojen mukaan Tornio Kaakkurin havaintoasemalla, 189,2 millimetriä. Vähiten satoi Uusikaupunki Itätullin havaintoasemalla, 11,9 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokausisade, 107,7 millimetriä, mitattiin Seinäjoki Pelmaan havaintoasemalla elokuun 16. päivänä.
Ukkosia oli elokuussa tavanomaista vähemmän. Maasalamoita havaittiin Suomessa noin 8 400, kun niitä keskimäärin paikannetaan noin 21 000.
Auringonpaistetunteja kertyi elokuussa 120–260 tuntia. Paistetuntimäärä oli maan etelä- ja keskiosassa melko normaali, mutta pohjoisessa tavanomaista pienempi.
Kesän keskilämpötila oli lähellä tavanomaista
Koko kesä eli kesä-elokuu oli Suomessa laajalti 0–1 astetta tavanomaista lämpimämpi, eli melko lähellä tavanomaista. Koko Suomen kesän keskilämpötila oli 14,7 astetta.
Kesän ylin lämpötila, 31,1 astetta, mitattiin Pyhtään lentokentällä 12. päivä heinäkuuta. Alin lämpötila, –6,6 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa 15. päivä elokuuta.
Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin touko-elokuussa jossakin päin Suomea 35 päivänä, kun ajanjakson pitkän ajan keskiarvo on 36 päivää. Havaintoasemittain hellepäiviä kertyi kuitenkin 2–8 päivää tavanomaista vähemmän.
Kesäpäiviä eli yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin maan etelä- ja keskiosassa 2–10 päivää tavanomaista enemmän, kun taas pohjoisessa keskiarvosta jäätiin monin paikoin 2–8 päivää.
Kesän sademäärissä runsasta alueellista vaihtelua, salamoita tavanomaista vähemmän
Suomen alkukesä oli lämmin. Heinäkuussa maahan virtasi kuitenkin ajoittain viileämpää ilmaa ja säätyyppi muuttui epävakaisemmaksi. Paikoin esiintyi rankkoja tunti- ja vuorokausisateita.
Kesä-elokuu oli tavanomaista sateisempi suuressa osassa maata, etenkin maan pohjoisosassa kesä oli paikoin harvinaisen sateinen. Maan etelä- ja keskiosassa oli kuitenkin myös alueita, joissa kesän sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi.
Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Pudasjärven Sarakylässä, 373,7 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Kustavi Isokarin havaintoasemalla, 135,1 millimetriä.
Ukkosia oli kesällä tavanomaista vähemmän. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 29 000, kun ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 81 000 maasalamaa. Yksittäiset runsaat salamapäivät jäivät vähiin: runsaimmaksi salamapäiväksi päätyi 16. elokuuta noin 5 600 maasalamalla.
Auringonpaistetta saatiin koko maassa tavanomaista vähemmän: auringonpaistetunteja kertyi noin 510–850 tuntia.
Lisätietoja:
Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?
