Mittauksilla tietoa Riihimäen ilmanlaadusta

Riihimäen keskustan ilmanlaatua mitattiin Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Kolmiopuistossa toukokuun alusta lokakuun loppuun. Ilmanlaatumittausten avulla seurattiin jatkuvatoimisesti ulkoilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Lisäksi mittausasemalla seurattiin myös säätietoja mittaustulosten tarkastelua varten.

Riihimäen keskustassa mitatut ulkoilman hiukkaspitoisuudet olivat tyypillisiä Riihimäen kokoiselle kaupungille. Mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittivat tarkastelujaksolla selvästi hiukkaspitoisuuksille annetun ilmanlaadun ohjearvon ja raja-arvotason. Hiukkaspitoisuudet ovat Suomen kaupungeissa tavallisesti korkeimmillaan keväisin katupölykaudella, ennen kuin kadut on puhdistettu hiekoitushiekoista, sekä syksyisin talvirengaskauden alussa. Myös Riihimäen keskustassa havaittaisiin todennäköisesti korkeampia hiukkaspitoisuuksia, jos mittaukset ajoittuisivat katupölykaudelle.

Autoliikenteen pakokaasupäästöt ja liikenteen ilmaan nostama katupöly vaikuttivat eniten Kolmiopuistossa mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Mittauksissa ei voitu havaita energiantuotannon ja teollisuuden laitosten vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin. Keskimäärin suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet havaittiin tyynellä säällä, jolloin pakokaasupäästöjen ja pölyämisestä aiheutuvien hiukkaspäästöjen laimeneminen on lähellä maanpintaa heikkoa ja pitoisuudet voivat kohota normaalia korkeammiksi. Koska autoliikenteen päästöjä vapautui mittausasemaa ympäröiviltä kaduilta joka suunnasta, ei mittauksissa voitu havaita mitään tiettyä tuulensuuntaa, jolla pitoisuudet olisivat keskimäärin olleet suurempia kuin muilla tuulensuunnilla.

Riihimäen Kolmiopuistossa mitatuista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista laskettiin ilmanlaadun indeksi, joka kuvaa vallitsevaa ilmanlaatutilannetta viisiportaisella sanallisella asteikolla: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksillä kuvattuna ilmanlaatu oli Riihimäellä hyvää tai tyydyttävää lähes koko mittausjakson ajan. Ilmanlaatu oli huonoa vain yhtenä päivänä eikä erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita havaittu touko-lokakuussa lainkaan. Huonon ilmanlaadun tilanne aiheutui todennäköisesti läheisen rakennuksen purkutyömaan aiheuttamasta paikallisesta pölyämisestä.

Lisätietoja:

Mittausraportti on saatavilla sähköisenä (pdf) osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaadun-mittaukset.fi

Lisätietoja ilmanlaadun mittauksista antavat:

Tutkija Jatta Salmi, Ilmatieteen laitos, puh. 050 919 5465, jatta.salmi@fmi.fi

Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää, Riihimäen kaupunki, puh. 040 330 4160, elina.maenpaa@riihimaki.fi