Tiedote 5.9.2016

Alusten rikkipäästöt kääntyneet huimaan laskuun Itämerellä

Itämerellä 1.1.2015 voimaan tullut polttoaineen rikkipitoisuusmääräysten tiukennus on tuottanut tulosta. Ilmatieteen laitoksen Trafille tekemästä raportista selviää, että rikkipäästöt ovat laskeneet Itämeren alueella merkittävästi. Alusten polttoaineiden suurin sallittu rikkipitoisuus on vuoden 2015 alusta lähtien ollut 0,1 %, kun aikaisempi raja oli 1,0 %.
Photo: Eija Vallinheimo

Trafi on vuodesta 2007 lähtien rahoittanut vuosittain Ilmatieteen laitoksen tekemiä Itämeren merenkulun haitallisia pakokaasupäästöjä (SOx, NOx, CO, CO2 ja PM-päästöt) koskevia selvityksiä ja raportoinut niistä HELCOM Maritime -kokoukselle. Näitä tietoja on mm. käytetty, kun laadittiin Itämeren maiden yhteistä ehdotusta IMOlle Itämeren nimeämiseksi typen oksidien eli NOx -päästöjen kontrollialueeksi (NECA).

Rikkipäästöjen lisäksi myös pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet

"Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että alusten polttoaineen rikkipitoisuuden alentaminen on tuottanut tulosta.  Vuonna 2015 rikin oksidien eli SOx-päästöt laivoista olivat 10 300 tonnia ja pienhiukkaspäästöt 10 400 tonnia. Verrattuna vuoteen 2014 kyseiset päästöt ovat alentuneet 88 % rikin oksidipäästöjen ja 36 % pienhiukkaspäästöjen osalta, mikä osaltaan on myös polttoaineen rikkipitoisuuden alenemisen ansiota. Laivojen NOx ja CO2 -päästöt sen sijaan kasvoivat 6.3 % ja 5.6 % vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna", toteaa Trafin johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen.

Oma vaikutuksensa rikkipäästöjen vähenemisen varmentamiseksi on myös ollut Trafin satamavaltiotarkastajien suorittamalla laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden valvonnalla, joka alkoi vuonna 2015. Valvonnan kattavuus on parantunut entisestään heinäkuussa 2016 alkaneen kaukovalvonnan avulla, joka on moninkertaistanut valvottavien alusten määrän.

Merenkulun päästövähennystavoitteiden kanssa riittää vielä työtä

Laivaliikenteen ympäristösääntelyn muutoksilla on vaikutettu siihen, että ihmisille haitallisten pienhiukkasten määrä on tällä päästösektorilla laskenut. Meriliikenteen energiatehokkuuden parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen minimoinnin parissa riittää kuitenkin vielä työtä, koska suunnitellut päästövähennystavoitteet merisektorilla ovat haastavia.

"Erityisesti alusten pitkä elinikä, 25–30 vuotta, saa aikaan sen, että suunniteltujen päästöjä vähentävien teknisten ratkaisujen aikajänne on pitkä. Rikkirajan muutoksen suhteen asia on toisenlainen ja vaikutukset päästöihin ovat välittömiä, koska ne kohdistuvat suoraan alusten käyttämään polttoaineeseen rakennusvuodesta riippumatta", Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen toteaa.

Lisätietoja:

(https://portal.helcom.fi/meetings/MARITIME 16-2016-328/MeetingDocuments/4-2 Emissions from Baltic Sea shippin in 2015.pdf) [](https://portal.helcom.fi/meetings/MARITIME 16-2016-328/MeetingDocuments/4-2 Emissions from Baltic Sea shippin in 2015.pdf) -raportti julkaistaan tiistaina 6.9.2016 HELCOM Maritime –kokouksessa, jonka jälkeen se on luettavissa kokonaisuudessaan organisaation nettisivuilta.

Trafijohtava asiantuntija Jorma Kämäräinen, puh. 029 5346 440, jorma.kamarainen(at)trafi.fi

Ilmatieteen laitoserikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen, puh. 050 919 5455, jukka-pekka.jalkanen(at)fmi.fi