Ilman pienhiukkasten ja mustan hiilen leviäminen pääkaupunkiseudulla mallinnettu: liikenteen ja puunpolton päästöt korostuvat

Liikenteen pakokaasut ja puunpoltto nostavat mustan hiilen pitoisuuksia

Juuri valmistuneessa pääkaupunkiseudun ilmanlaatuselvityksessä on arvioitu mallinnuksen avulla pienhiukkasten sekä niiden sisältämän mustan hiilen ja bentso(a)pyreenin pitoisuuksia, alueellista jakautumista ja eri päästölähteiden vaikutuksia ilmanlaatuun. Seudun ilmanlaatua heikentävät eniten autoliikenteen pakokaasut ja katupöly, puunpoltto sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma seudulle muualta Euroopasta. Myös laivaliikenteen päästöjen leviäminen mallinnettiin, mutta laivapäästöillä on nykyään vain vähäinen vaikutus pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun. "Mustahiilipäästöjen leviäminen kaupunkitasolla mallinnettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Mustalle hiilelle ei ole annettu vielä raja- tai ohjearvoja, mutta WHO suosittelee mustan hiilen pitoisuuksien seuraamista, eri päästölähteiden osuuden selvittämistä ja päästöjen vähentämistoimia," kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi. Mallinnuksen mukaan paikallisilla päästölähteillä on merkittävä vaikutus mustan hiilen pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla. Mustaa hiiltä pääsee ilmaan autoliikenteen pakokaasuista, ja pitoisuudet ovat korkeita etenkin vilkasliikenteisten teiden lähellä. Puunpoltolla on myös merkittävä vaikutus pitoisuuksiin pientaloalueilla talvella.

Pienhiukkaspitoisuudet ylittävät WHO:n terveysperusteiset suositukset

Pienhiukkasia pidetään merkittävimpänä ympäristöterveyshaittana ihmisille. Mallinnustulosten mukaan pienhiukkasten vuosipitoisuudet alittavat selvästi Euroopan union raja-arvon (25 µg/m³), mutta ylittävät Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvon (5 µg/m³) koko pääkaupunkiseudun alueella.

"Lyhytaikaiset pienhiukkaspitoisuudet ylittävät WHO:n vuorokausiohjearvon laajasti vilkasliikenteisten teiden ja tiiviisti rakennettujen pientaloalueiden ympäristöissä. Pienhiukkaspitoisuuksien alueellinen vaihtelu on kuitenkin verrattain vähäistä, sillä merkittävä osa kokonaispitoisuudesta koostuu kaukokulkeutuneista pienhiukkasista," Ilmatieteen laitoksen erityisasiantuntija Jenni Latikka kertoo.

Puunpoltto suurin bentso(a)pyreenin lähde

Kotitalouksien puunpoltto on syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin päälähde pääkaupunkiseudulla. Pitoisuudet ovat suuria erityisesti talviaikaan, kun puuta poltetaan paljon ja sääolot heikentävät päästöjen leviämistä. Mallinnustulosten perusteella bentso(a)pyreenipitoisuudet ylittävät EU:n tavoitearvon (1 ng/m³) useilla tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, mutta mittausten perusteella se on yliarvio eikä tavoitearvon ole mitattu ylittyvän viime vuosina. Mallitulokset sisältävät epävarmuutta muun muassa käytettyjen päästökerrointen, päästömäärien sääriippuvuuden sekä kaukokulkeuman vuosittaisen vaihtelun vuoksi. Leviämismallinnukset on tehnyt Ilmatieteen laitos, ja selvityksen tilaajana on HSY. Mallilaskelmien päästötiedot edustivat vuoden 2019 tilannetta. HSY teki liikenteen pakokaasujen, katupölyn ja puunpolton päästöinventaariot ja Ilmatieteen laitos laski laivaliikenteen päästöt.

Auto- ja laivaliikenteen, kotitalouksien puunpolton sekä kaukokulkeuman aiheuttama mustan hiilen vuosikeskiarvopitoisuus. Sinisellä HSY:n mittauspisteet.

Tietoa ilmansaasteista ja niiden terveysvaikutuksista

• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

• Musta hiili (BC) on peräisin epätäydellisestä palamisesta ja sillä on muiden pienhiukkasten tapaan negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Päästölähteitä ovat muun muassa vanhat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista.

• Bentso(a)pyreeniä (BaP) syntyy etenkin kotitalouksien puunpoltosta. Se kuuluu polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin eli PAH-yhdisteisiin. Monet PAH-yhdisteet kuten bentso(a)pyreeni ovat karsinogeenisiä ja lisäävät erityisesti keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. PAH-altistuksen ja yhdisteiden aiheuttaman syöpäriskin merkkiaineena käytetään bentso(a)pyreeniä.

Lisätietoa

ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, HSY, puh. 050 3520593, jarkko.niemi@hsy.fi erityisasiantuntija Jenni Latikka, Ilmatieteen laitos, puh. 050 45 32 163, jenni.latikka@fmi.fi Pääkaupunkiseudun ilmanlaatuselvitys 2022 pdf