Maaston suurpalot mahdollisia myös Suomessa

Laaja-alaisten metsäpalojen edellytyksenä on kuiva maasto sekä palojen leviämiselle otolliset sääolot: voimakas tuuli, korkea lämpötila sekä alhainen ilmankosteus. Silloin tällöin myös Suomen ilmastossa kuivuus kasvattaa metsäpalovaaraa ja tekee myös laaja-alaiset metsäpalot mahdollisiksi. Tuorein esimerkki Suomen ilmastoa vastaavissa oloissa tapahtuneesta suurpalosta oli Keski-Ruotsissa Västmanlandissa vuonna 2014 tapahtunut noin 14 000 hehtaarin laajuinen palo. "Huolimatta hyvästä ennakkovaroitus- ja sammutusjärjestelmästä emme voi varmuudella sanoa, ettei vastaava suurpalo voisi tapahtua myös Suomessa", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Ari Venäläinen.

Olosuhteet suurpaloihin ovat Suomessakin mahdollisia, kun maasto on pääsee kuivumaan pitkään jatkuneen sateettoman jakson jälkeen ja samanaikaisesti metsä- ja latvapaloindeksi kohoavat korkealle voimakkaan tuulen, korkean ilman lämpötilan ja alhaisen ilman kosteuden seurauksena. Tällaisia olosuhteita esiintyy tuoreen tutkimuksen mukaan tyypillisesti Etelä-Euroopassa vuosittain. Suomen ilmastossa on noin kerran kymmenessä vuodessa säätilanne, jolloin suuressa osassa maata maasto on erittäin altis suurpalolle. Yksittäisiä päiviä, jolloin palojen leviäminen suurpaloksi jollakin pienemmällä alueella on mahdollista, on Etelä-Suomessa lähes vuosittain, pohjoisempana harvemmin. Suurten metsäpalojen esiintymiselle erityisen otollisten säätilanteiden esiintymistodennäköisyyksiä Suomessa ei ole aiemmin systemaattisesti kartoitettu.

Suurpaloihin liittyy suuria taloudellisia menetyksiä, ja niinpä 10 000 hehtaarin suuruusluokkaa olevan palon arvioidut kustannukset olisivat useita kymmeniä miljoonia euroja. Suurten taloudellisten ja muiden menetysten riski korostaa palojen ennaltaehkäisyn merkitystä; Suomen ilmasto ei suojaa maatamme suurpaloilta, ja palojen ennaltaehkäisyyn ja sammuttamiseen liittyvien riskianalyysien tuleekin olla ajan tasalla. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää varautumista myös sään ääri-ilmiöihin.

Lisätietoja:

Tutkija Ari Venäläinen, puh. 050 313 7185, ari.venalainen@fmi.fiTutkija Ilari Lehtonen, puh. 029 539 6617, ilari.lehtonen@fmi.fi