Tiedote 11.3.2016

Suomi tarjoaa jatkossa puitteet Euroopan ilmakehätutkimukselle

Ilmakehätutkimuksen infrastruktuuri ACTRIS tulee tulevaisuudessa olemaan keskeinen toimija, joka tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tarpeisiin tuottamalla tietoa pienhiukkasista ja pilvistä. Pienhiukkaset ovat ilmastonmuutoksen mielenkiintoisin tutkimuskohde tällä hetkellä.
Aseman mittaukset ovat suurimmalta osin automatiosoituja. Kuva: Timo Lindholm

ACTRIS (Aerosols, Clouds and Trace gases Research Infrastructure) on eurooppalainen koordinoitu tutkimusympäristö. Se tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisen tutkimusympäristön sekä laadukasta mittausaineistoa ilmakehästä. ACTRIS keskittyy tuottamaan tietoa pienhiukkasista, pilvistä ja hivenkaasuista erityisesti ilmastonmuutoksen, ilmanlaadun ja terveystutkimuksen tarpeisiin. ACTRIS:n avulla saadaan tuotettua tietoa mm. seuraavaa IPCC-raporttia varten. Mittausaineistoja voivat hyödyntää myös eri alojen yritykset omassa toiminnassaan. 

Pienhiukkaset aiheuttavat yhä edelleen suurimmat epävarmuudet ilmastonmuutoksessa. Pienhiukkasilla saattaa olla vielä täysin tuntemattomia vaikutuksia ilmastojärjestelmässä, sillä niiden vaikutus ilmastonmuutokseen on monimutkainen. Arvioidaan, että pienhiukkaspäästöt ja siten ilmakehän pienhiukkaspitoisuudet vähenevät tulevina vuosikymmeninä. Ihmisten terveyden kannalta tämä on hyvä uutinen, mutta toisaalta ilmanlaadun parantuminen saattaa lämmittää ilmastoa. Tähän saakka pienhiukkaset ovat kokonaisuutena jarruttaneet ilmastonmuutosta.

"Ilmastonmuutokseen liittyvien vuorovaikutusmekanismin selvittäminen edellyttää mm. pienhiukkasten synnyn ja kasvun tarkkaa tuntemista. Tiedon tarkentaminen vaatii kattavaa havaintoaineistoa ja laajaa kansainvälistä mittausverkostoa", Suomen Akatemian ilmakehätutkimuksen huippuyksikköä vetävä Markku Kulmala Helsingin yliopistosta korostaa.

Suomi johtaa eurooppalaista ilmakehätutkimuksen puitteiden ja palvelujen valmistelua 

"Suomalaisittain merkittävää on se, että arvoltaan noin 450 miljoonan arvoista ja liikevaihdoltaan jopa 50 miljoonan euron tutkimusinfrastruktuuria tullaan johtamaan jatkossa Helsingin Kumpulasta.  On upeaa, että suomalaiset toimijat ovat keskeisessä asemassa rakentamassa globaalisti merkittävää tutkimusinfrastruktuuria", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari, joka vetää ACTRIS-hanketta yhdessä Markku Kulmalan kanssa. 

ACTRIS valittu tärkeäksi eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi

ACTRIS on hyväksytty uutena hankkeena Euroopan 2016 tutkimusinfrastruktuuritiekartalle. Tiekartalle on valittu arviointiin perustuen hankkeet, joiden odotetaan tuottavan maailmanluokan tutkimusympäristöt tutkimusyhteisölle sekä tukevan yritysten tuotekehittelyä ja tuottavan laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi. 

"Tiekartalle pääsi lopulta tiukan karsinnan jälkeen yhteensä kuusi uutta hanketta, joista ACTRIS on yksi – ja ainoa, jonka valmistelua Suomi johtaa.  Valintaan vaikutti tieteellisen merkityksen lisäksi se, että hankkeessa on laaja tuki ja osallistuminen Euroopan maista", Markku Kulmala tiivistää. 

Hankkeen valmisteluvaihe kestää viisi vuotta. Rahoitus tulee seuraavan viiden vuoden aikana hankkeeseen osallistuvien maiden kansallisista lähteistä sekä EU:lta eri rahoitusinstrumenttien kautta ja myöhemmin suoraan infrastruktuurin jäsenvaltioilta. Suomessa mukana ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sekä taustatahoina opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. 

Lisätietoja: 

Professori Markku Kulmala, puh. 040 596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi

Tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari, puh. 050 415 4729, sanna.sorvari@fmi.fi

Itä-Suomen yliopisto: Professori Kari Lehtinen, puh. 040 867 7844, kari.lehtinen@uef.fi

Tampereen teknillinen yliopisto: Associate professor Miikka Dal Maso, puh. 050 337 7914, miikka.dalmaso@tut.fi

Lisätietoja ESFRI tiekartasta http://www.esfri.eu/roadmap-2016