Tiedotearkisto: 2020

Kesän 2018 kaltaiset vaikeat metsäpalokesät säilyvät Suomessa lähitulevaisuudessa harvinaisina

27.5.2020 6:47

Ilmaston lämpenemisen odotetaan kasvattavan metsäpaloriskiä Pohjois-Euroopassa, mutta kesän 2018 kaltaiset korkean paloriskin kesät pysyvät Suomessa harvinaisina vielä ainakin lähitulevaisuudessa. Tiedot selviävät Ilmatieteen laitoksen julkaisemasta tutkimusraportista.

Kuva: Juho Aalto

Kuva: Juho Aalto

Missä tahansa laajoja metsäpaloja on viime vuosina esiintynytkään, on julkisuudessa pohdittu palojen yhteyttä ilmastonmuutokseen. Palosuojelurahaston osin rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka usein kesän 2018 kaltainen metsäpaloriski toistuu Suomen nykyilmastossa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin, miten usein yhtä paloherkät tai vielä paloherkemmät olosuhteet toistuvat Suomessa tulevaisuudessa.

Vaikean metsäpalokesän 2018 metsäpaloriskin toistuvuusaikaa arvioitiin vertaamalla vuosien 1979–2019 olosuhteita. Tulosten mukaan kesän 2018 metsäpaloriskin toistuvuusaika oli niin Suomessa kuin Ruotsissa laajoilla alueilla yli 50 vuotta.

"Toisin sanoen kesän 2018 kaltaiset, paloherkät olosuhteet toistuvat näillä alueilla keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa", tiivistää Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.

Ruotsissa olosuhteet olivat vuonna 2018 keskimäärin vielä hieman poikkeuksellisemmat kuin Suomessa, jossa viime aikojen vaikein metsäpalokesä oli vuonna 2006. Tutkimuksessa havaittiin, että ilmastomalleihin perustuvat arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsäpaloriskiin vaihtelivat suuresti. Ilmaston lämpenemisen odotetaan kuitenkin kasvattavan metsäpaloriskiä, mutta kesien 2006 ja 2018 kaltaisia metsäpalokesiä esiintyy tulosten mukaan vielä lähivuosikymmeninä vain harvoin.

"Kuitenkin mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi vastaavan kaltaisia tai vielä vaikeampiakin metsäpalokesiä esiintyä vuosisadan lopulla ehkä jopa useampia joka vuosikymmen", Ilari Lehtonen sanoo.

Tällöin palojen tehokas sammuttaminen voisi olla vaikeaa etenkin autioituvilla syrjäseuduilla, joilla palojen sammuttaminen on Suomessa pitkälti paikallisten vapaapalokuntien harteilla.

Suomessa metsää palaa verrattain vähän

Poikkeuksellisen lämpimänä ja kuivana kesänä 2018 Ruotsissa paloi useissa laajoissa paloissa metsää yhteensä lähes 25 000 hehtaaria. Myös Suomessa metsäpalot pitivät tuona kesänä palokunnat kiireisinä, kun kesän aikana syttyi yli 2 000 metsäpaloa. Vain Ruotsissa osa paloista levisi hallitsemattoman laajoiksi.

Kansainvälisesti verrattuna metsäpaloissa palaneet paloalat ovat Suomessa olleet pitkään hyvin pieniä. Esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa laajat metsäpalot ovat tavallisia. Ruotsissa yli 100 hehtaarin laajuisia metsäpaloja on viimeisten reilun 20 vuoden aikana sattunut yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka maan pinta-alaan suhteutettuna metsäpalojen kokonaismäärä on Ruotsissa ja Suomessa ollut samaa suuruusluokkaa.

Boreaalisten metsien luontainen uudistuminen tapahtuu pitkälti metsäpalojen kautta. Suomessa metsäpalojen sammuttaminen on viime vuosikymmeninä ollut erittäin tehokasta ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen näkökulmasta metsää palaakin meillä auttamattoman vähän. Toisaalta metsäpalot aiheuttavat taloudellista vahinkoa ja metsien varaan lasketaan myös hiilivarastojen kasvattajana ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Lisätietoja:

tutkija Ilari Lehtonen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 6617, ilari.lehtonen@fmi.fi

Metsäpalokesä 2018 muuttuvassa ilmastossa – poikkeuksellinen vuosi vai uusi normaali? -raportti on saatavilla Helda-tietokannassa.

Korjaus 27.5.2020: Raportista on poistettu virheellinen maininta Lahdessa elokuun 2019 alussa tapahtuneesta 100 hehtaarin metsäpalosta.