Tiedote 7.10.2009

Tiedote - Revontulia havainnoitu Suomessa yli 250 vuotta

Kuva: Ilmatieteen laitos

Suomessa on havainnoitu revontulia yli 250 vuotta ja Ilmatieteen laitos on kuvannut revontulia kameroilla jo yli 50 vuoden ajan. Revontuliöiden lukumäärä vuotta kohden kertoo avaruussäätilan hitaista vaihteluista ja Auringon aktiivisuudesta. Lähivuosina revontulien arvioidaan olevan heikkoja.

Voimakkaiden revontulien esiintyminen noudattaa varsin hyvin auringonpilkkujen 11-vuotista rytmiikkaa ja ne liittyvät Auringon aktiivisuuden vaihteluun. Auringon aktiivisuuden hiljaisinakin aikoina revontulia nähdään Lapissa tyypillisesti noin 40 % todennäköisyydellä. Auringon ollessa aktiivinen, revontulien esiintymistodennäköisyys on noin 80 %.

Voimakkaita revontulia ei odotettavissaEdellisen kerran auringonpilkkumaksimi oli vuonna 2000, jolloin myös voimakkaita revontulia näkyi myös Etelä-Suomessa. Koko 2000-luvun ajan auringon keskimääräinen aktiivisuus ja revontulet ovat vähentyneet. Tällä hetkellä Aurinko elää pilkkuvaihtelun minimikautta. Edellinen minimi oli vuonna 1996.Aurinkotilastojen mukaan minimikausi kestää yleensä noin 16 kuukautta. Ilmatieteen laitoksen mukaan minimikausi on nyt venynyt ennätyspitkäksi. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, tulevat auringonpilkkumaksimit seuraavina vuosikymmeninä olemaan aikaisempia jaksoja pienempiä. Tämä merkitsee siis myös sitä, että tulevat avaruussään häiriöt ja revontulet ovat merkittävästi heikompia. Lapin revontulien esiintymistodennäköisyyksiin pilkkujen puuttuminen ei vaikuta yhtä paljon kuin etelämpänä.

Revontulihavaintoja vuodesta 1748Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksessa tehtyyn raporttiin, johon on koottu tietoa Suomessa tehdyistä revontulihavainnoista vuosilta 1748 - 2009. Tältä ajalta on olemassa jokseenkin katkoton aikasarja revontulien esiintymisistä maassamme. Havainnot koostuvat varhaisimmilta vuosilta säähavaintojen yhteydessä tehdyistä merkinnöistä taivaalla näkyvistä revontulista.Revontulien kuvaukset aloitettiin Ilmatieteen laitoksella Kansainvälisen Geofysiikan Vuoden aikana 1957-1958. Kamerat olivat toiminnassa Lapissa useilla havaintopaikoilla noin 40 vuoden ajan. Ilmatieteen laitoksen nykyinen revontulikamerakanta koostuu CCD-tekniikkaan perustuvista kameroista, jotka ovat olleet käytössä vuodesta 1996 lähtien. Kuvia on kertynyt miljoonia. Uusin avaruussääasema on perustettu Saanan kupeeseen Kilpisjärvelle.Revontulikamerat ja magnetometrit ovat osa Fennoskandian alueella tapahtuvaa avaruussään monitorointia kansainvälisessä MIRACLE-verkossa, jonka toimintoja koordinoi Ilmatieteen laitos. Suomessa tehdyt revontulihavainnot täydentävät vastaavia maapallonlaajuisia avaruussää-aineistoja ja antavat alan tutkimukseen merkittävän lisän.

Lisätietoja:

Heikki Nevanlinna, puh. (09) 1929 4649, heikki.nevanlinna@fmi.fiNevanlinna, Heikki, 2009. Revontulihavainnot Suomessa 1748 - 2009. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2009:3, 88.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.