Tiedote - Kajaanin päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun arvioitiin leviämislaskelmin
Kuva: Eija Vallinheimo
Tutkimuksen lähtötietoina käytettiin Kajaanin seudun energiatuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä vuodelta 2007. Leviämismalleilla laskettiin näiden päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ulkoilmassa ja pitoisuuksia verrattiin Suomessa voimassa oleviin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Laskelmat tehtiin kahdelle erilliselle tutkimusalueelle. Toinen tutkimusalueista käsitti Kajaanin keskustan lähialueineen ja toinen Vuolijoen ja Otanmäen taajamat.
Autoliikenne aiheuttaa suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista molemmilla tutkimusalueilla. Energiantuotanto ja teollisuus aiheuttavat tutkimusalueiden kokonaispitoisuuksiin vain hyvin pienen lisän, vaikka niiden päästömäärät ovat pääsääntöisesti suuremmat kuin vastaavat autoliikenteen päästöt. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen aiheuttamat pitoisuudet muodostuvat pieniksi, koska päästöt vapautuvat ulkoilmaan korkealta, jolloin ne laimenevat tehokkaasti.
Kajaanin keskustan alueella ilmanlaatua voidaan pitää leviämismallilaskelmien mukaan vähintäänkin tyydyttävänä ja keskusta-alueen ulkopuolella hyvänä. Kajaanin tutkimusalueen korkeimmat typpidioksidipitoisuudet ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet syntyvät Kajaanin ydinkeskustan alueelle sekä vilkasliikenteisimpien teiden varsille ja suurimmille risteysalueille. Korkeimpien pitoisuuksien alueita muodostuu etenkin Lönnrotinkadun ja Pohjolankadun risteysalueelle sekä Kauppakadun ja Sotkamontien varrelle. Kajaanin keskustan alueella pitoisuudet pääsääntöisesti alittavat typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille asetetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Korkeimmillaan typpidioksidipitoisuudet voivat lyhytaikaisesti olla ohjearvojen suuruisia vilkkaimmin liikennöityjen teiden varsilla ja niiden risteysalueilla. Raja-arvot eivät saa ylittyä alueilla, joilla asuu ja oleskelee ihmisiä. Ohjearvoja käytetään kaavoituksen ja suunnittelun tukena ja niiden avulla pyritään ehkäisemään ennakolta ilmansaasteiden haitallisia terveysvaikutuksia.
Vuolijoen ja Otanmäen tutkimusalueella ilmanlaatua voidaan pitää hyvänä, koska typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille asetetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat selvästi. Vuolijoen ja Otanmäen tutkimusalueella suurimmat pitoisuudet syntyvät valtatien 28 varrelle, maantien 879 varrelle ja Vuottolahden taajamassa sijaitsevalle teiden 28 ja 879 risteysalueelle. Pitoisuudet laskevat nopeasti etäisyyden kasvaessa liikenneväylistä.
Leviämislaskelma on toteutettu osana Kajaanin ilmanlaadun tarkkailua. Kajaanin ilmanlaatua mitataan keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla. Kajaanin ilmanlaadun tarkkailusta vastaavat Kajaanin kaupunki, Kainuun Voima Oy, Kajaanin Lämpö Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja NCC Roads.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelutTutkija Jatta Salmi, puh. 050 919 5465, jatta.salmi@fmi.fiTutkimusryhmän päällikkö Sari Lappi, puh. 050 919 5463, sari.lappi@fmi.fi
Kajaanin kaupunkiYmpäristönsuojelutarkastaja Paula Malinen, puh. 044 7100 597, paula.malinen@kajaani.fi
Tutkimus on nähtävissä osoitteessa http://www.kajaani.fi/palvelut>ympäristönsuojelu>ilmanlaatu