Tiedote 9.6.2008

Tiedote - Kesän alussa ollut vain vähän ukkosia

Kesän edetessä ukkoset yleistyvät, sillä lämmin ilma luo parhaimmat edellytykset niiden syntymiseen. Maanantaina 9.6. on ukkostanut Itä-Suomessa Saimaan ympäristössä sekä Kaakkois-Suomessa. Maan eteläosaan kehittyy iltapäivällä ja illalla ukkospilviä, jotka liikkuvat nopeasti itään. Ukkospilvien yhteydessä saattaa esiintyä ukkospuuskia. Ilmatieteen laitoksen mukaan tiistaina iltapäivällä ja illalla ukkostaa läntisessä Suomessa.

Kuva: Asko Hämäläinen

Helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa. Suomessa ensimmäiset merkittävät ukkoset esiintyvät yleensä toukokuussa. Runsaimmat ukonilmat taas ajoittuvat tyypillisesti heinäkuulle, jolloin Suomen maankamaralle iskee keskimäärin 60 000 salamaa. Se on lähes puolet koko vuoden salamamäärästä, joka on noin 140 000. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti. Ukkosten tarkka ennustaminen on kuitenkin haastavaa, koska niiden esiintyminen riippuu vahvasti paitsi yleisestä suursäätilasta myös paikallisista tekijöistä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuussa ukkosti keskimääräistä huomattavasti vähemmän. Koko Suomessa paikannettiin noin 750 maasalamaa, mikä on alle kymmenesosa kuukauden keskiarvosta. Eniten salamoi 4. toukokuuta Etelä-Suomesta Keski-Lappiin ulottuvalla kapealla vyöhykkeellä. Myös 30. toukokuuta päivä oli vilkas, sillä itärajalla salamahavaintoja kirjattiin hieman yli sata.

Iskikö salama puuhun?

Ilmatieteen laitos kerää kuluvan kesän aikana havaintoja salaman iskemistä puista tieteellistä tutkimusta varten. Jos puun tarkka sijainti sekä iskun ajankohta on tiedossa, voidaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannustietoja verrata puun vaurioiden laatuun. Havainnot voit lähettää alla olevan lomakkeen kautta.

Oletko nähnyt salaman iskemän puun - ilmoita havaintosi

Itä- ja Keski-Suomessa salamoi eniten

Suomessa runsain salamointi keskittyy yleensä maan itä- ja keskiosiin. Lapissa sekä rannikkoseudulla salamoita havaitaan vähiten. Vuosivaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä salamamäärien että esiintymisalueiden osalta. Keskimääräinen salamatiheys on noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa. Koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna se on melko vähän. Suomea eteläisemmissä maissa suurimmat paikalliset salamatiheydet voivat olla yli yksi salama neliökilometriä kohden. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Esimerkiksi elokuussa 2007 pääkaupunkiseudulla jyrissyt ukkonen kestää hyvin vertailun eteläisempiin ukonilmoihin.

Ukkoselta on hyvä suojautua

Tilastojen mukaan ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä ihmiselle vaarallisin. Keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Lisäksi jokunen läheltä piti -tilanne sattuu vuosittain. Sateelta ei kannata suojautua puun alle, sillä salama iskee useimmin puiden kaltaisiin korkeisiin kohteisiin. Lisäksi salaman sähkövirta siirtyy puusta helposti ihmiseen, joka johtaa sähköä puuta paremmin. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Sisätiloissa sähkölaitteiden johdot on suotavaa kytkeä pois jo hyvissä ajoin ennen ukkosta. Etenkään herkät elektroniikkalaitteet, kuten tietokoneet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä.

Lisätietoja:

Tapio Tuomi, puh. (09) 1929 4667, tapio.tuomi@fmi.fiAntti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166, antti.makela@fmi.fi

Lue lisää ukkosista ja salamoista