Tiedote - Uutta tietoa laivaliikenteen typpipäästöistä

Kuva: Hannu Manninen

Tutkimuksessa on myös havaittu, että laivaliikenteen aiheuttama typpioksidilaskeuma voi tietyillä alueilla kesäkuukausina ylittää jopa 50 prosentin osuuden ilman kautta tulevasta kokonaistyppioksidilaskeumasta. Laivaliikenteen tuottamille typpioksideille ei ole toistaiseksi tiukkoja päästörajoituksia.

Laivaliikenteen päästöt tunnetaan huonostiLaivaliikenteen päästöt tunnetaan huonoiten eri liikennemuotojen päästöistä. Itämeren laivaliikenteen aiheuttamista typpioksidipäästöistä ei ole ollut ajantasaista tietoa ja päästöarviot ovat olleet epätarkkoja.

Ilmaperäisen typpilaskeuman merkitys Itämeren ekosysteemille ja sen rehevöitymiskehitykselle on huomattava. Vaikka suurin osa Itämerta rehevöittävistä ravinteista tuleekin valuma-alueen kautta, on ilmaperäisen typpilaskeuman ravinnekuormitus merkittävä. Suoraan ilmasta tuleva laskeuma on heti ulapan perustuottajien eli planktonlevien käytettävissä toisin kuin valuma-alueen kautta tuleva typpi.

Itämeren ekosysteemien dynaaminen luonne aiheuttaa sen, että yhdellä ilmakehälaskeuma-annoksella on eri vaikutuksia riippuen laskeuman koostumuksesta, vuodenajasta, vuoden ravintotilanteesta sekä jossain määrin meressä olevan planktonlajiyhteisön koostumuksesta. Lisäksi Itämeren eri osien ravinnerajoitteisuudet vaihtelevat, joka myös osaltaan vaikuttaa laskeuman aiheuttamaan vasteeseen.

Merentutkimuslaitoksen koordinoimassa ShipNODep -hankkeessa tutkittiin Itämeren laivaliikenteen aiheuttamia typpioksidipäästöjen määriä ja tehtiin ensimmäiset arviot niiden aiheuttamasta laskeumasta Itämereen ja vaikutuksista Itämeren ekosysteemeihin. Hanke oli Suomen ja Viron välinen Interreg IIIA -hanke, jossa partnereina olivat mm. Ilmatieteen laitos, Turun Yliopisto ja Åbo Akademi sekä Viron vastinpartnerina Viron ympäristöministeriö.

ShipNODep -hankkeessa Itämeren laivaliikennehavaintoja käytettiin ensimmäistä kertaa laivaliikenteen ilmakehäpäästöjen arvioimiseen. Arvio perustuu Itämeren ympärysvaltioiden keräämiin AIS-tietoihin (Automatic Information System), ja tätä arviota tarkistettiin vertaamalla sitä varustamoilta saatuihin polttoaineen kulutustietoihin sekä ilmanlaatumittauksiin väylien läheisyydessä. Arvio kokonaistyppipäästöistä Itämerellä (370 kilotonnia typenoksidia per vuosi) on kuitenkin todennäköisesti aliarvio, vaikka se on korkeampi kuin muut tämänhetkiset arviot.

Typpi yksi merkittävistä Itämeren rehevöittäjistä

Itämerellä on paljon laivaliikennettä, joka lisäksi kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia. Itämerellä liikennöi yhteensä 3 500-5 000 alusta kuukaudessa. Suurimmat alukset ovat rahtialuksia sekä öljy- ja kemikaalitankkereita, mutta matkustajalaivojen polttoaineenkulutus on korkein ja niillä on toiseksi korkeimmat typenoksidipäästöt.

Pelkästään Suomen aluevesillä typpipäästöt ovat suuremmat kuin Suomen maaliikenteen. Itämeren alueella meriliikenteen typpipäästöt ovat tämän raportin mukaan verrattavissa Ruotsin ja Tanskan yhteenlaskettuihin maaliikenteen typenoksidipäästöihin.

HELCOMIN teettämien laskelmien mukaan itämeren laivaliikenne on yksittäisistä päästösektoreista suurin ja aiheuttaa 16 prosenttia itämeren typpioksidilaskeumasta. Tämä tutkimus osoittaa osuuden voivan olla jopa 50 prosenttia tietyillä alueilla joinakin vuodenaikoina.

Ilmakehän kokonaistyppilaskeuman osuus Itämereen tulevasta typestä on noin 20-30 prosenttia, ja se on siten yksi merkittävä Itämeren rehevöittäjä.

Lisötietoja:Vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 919 5455Erikoistutkija Tapani Stipa, Merentutkimuslaitos, puh. 040 505 8090Merenkulunylitarkastaja Jorma Kämäräinen, Merenkulkulaitos, puh. 040 515 5407