Tiedote - UV-ennuste kertoo milloin on tarpeen suojautua auringolta

Kuva: Kari Österberg

Ihosyövät ovat niitä harvoja syöpiä, joita voimme omalla käyttäytymisellämme ehkäistä. Vaatetus antaa tehokkaan suojan auringon säteilyä vastaan. Useiden puuvillaisten T-paitojen suojakerroin on yli 10. Aurinkovoidetta levitetään runsaasti iholle jo 15-30 minuuttia ennen ulosmenoa ja lisätä sitä 15-30 minuutin auringossa oleskelun jälkeen. Aurinkovoiteen tulee suojata sekä UVA- että UVB-säteilyltä. Voiteen suojakertoimen tulee olla aikuisella vähintään 15, lapsella vähintään 20.

Lasten ja nuorten iho on ohuempi ja sen luontaiset suojamekanismit kehittymättömämmät kuin aikuisen ihon. Alle kaksivuotiaiden iho pitää suojata vaatteilla ja varjolla, koska voiteissa olevia kemikaaleja saattaa imeytyä ohuen ihon läpi. Yli kaksivuotiaiden iho suojataan voiteilla, joiden suojaus perustuu. vain fysikaaliseen suodattimeen, kuten sinkkioksidi ja titaanidioksidi. Lapset ovat herkempiä myös UV-säteilyn silmävaikutuksille.

Melanooma on ihosyövistä pahalaatuisin. Tärkein tekijä melanooman syntyyn on UV-säteilyn aiheuttama ihon toistuva palaminen etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa.

Vuonna 2005 Syöpärekisteriin ilmoitettiin yhteensä 790 uutta melanoomaa. Saman verran melanoomatapauksia todettiin myös edellisenä vuonna. Arvioidaan, että vuonna 2015 reilusti yli 1000 ihmisen sairastuvan melanoomaan.

Tyvisolusyöpää todettiin yhteensä 6350 ihmisellä. Viime vuoteen verrattuna nousua oli 5 prosenttia. Väestön vanheneminen lisää tyvisolusyöpien määrää. Okasolusyövät vähenivät edellisestä vuodesta hieman, mutta ei merkittävästi. Ennusteiden mukaan uusia tapauksia olisi vuonna 2015 yhteensä yli 1400. Tärkein syy on UV-säteilyn elinaikana kertynyt annos.

Ennakoitu ihosyöpien kehitys on seurausta sekä väestön vanhenemisesta että aikaisemmista elintavoista.

UV-indeksi kertoo auringon ultraviolettisäteilyn voimakkuuden

Ihon rusketus- ja palamisherkkyyteen vaikuttaa ihon perusvärin ja auringossa oloajan lisäksi UV-säteilyn voimakkuus. Suojautumistarpeen arviointia varten käytetään kansainvälisten suositusten mukaista UV-indeksiä (UVI), joka kuvaa auringon ultraviolettisäteilyn voimakkuutta yhdellä luvulla.

UV-indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.

UV-indeksi saadaan, kun auringon UV-säteilyn voimakkuus kerrotaan luvulla 40. UV-indeksiä käytetään kertomaan havaitusta UV-säteilyn määrästä. Suomessa UV-ennusteet laatii Ilmatieteen laitos.

UV-ennuste auttaa arvioimaan, missä ajassa iho palaa

Suomessa Ilmatieteen laitos laatii lyhyen aikavälin UV-ennusteita. Niiden tarkoituksena on kiinnittää huomiota UV-säteilyn terveysriskeihin. Ihon ja silmien suojautumistarve alkaa, kun UV-indeksi on yli 3. UV-indeksi 3 toteutuu Suomessa etelärannikolla toukokuusta elokuuhun. Talvella, varsinkin kaamosaikaan, UV-indeksi jää täällä nollaan. Suomessa UV-indeksin suurin arvo on 5 - 6 ja se voidaan saavuttaa etelärannikolla keskikesällä keskipäivän aikaan. Välimeren maissa UV-indeksi on kesällä 8 - 10. Päiväntasaajan leveysasteilla tai vuoristossa UV-indeksi voi nousta yli 12:n, jopa 15:een saakka.

Kun UV-indeksi on tiedossa, siitä on helppo laskea UV-herkän (ihotyypit I ja II), ruskettumattoman ihon punehtumisaika eli aika, jossa iho palaa. Punehtumisaika saadaan minuutteina, kun luku 130 jaetaan UV-indeksiluvulla. Esimerkiksi jos UV-indeksi kesällä on kuusi, herkkä iho palaa 21 minuutissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkona voi oleskella ilman ihon ja silmien suojaamista korkeitaan puolet ihon punehtumisajasta eli maksimissaan kymmenen minuuttia. Etelä-Euroopassa ja lähellä päiväntasaajaa, missä ultraviolettisäteily on huomattavasti voimakkaampaa kuin Suomessa, iho palaa lyhyemmässä ajassa. Etelän lomamatkojen aikana iho tulee suojata ennen ulos siirtymistä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia UV-säteilyyn vaikea ennustaa

Maanpinnalle saapuvaan auringon UV-säteilyyn vaikuttavat useat tekijät, joista osa saattaa muuttua ilmastonmuutoksen myötä. Tärkeimmät muutostekijät ovat seuraavan, noin sadan vuoden aikana ilmakehän kokonaisotsoni ja pilvisyys.

Ilmakehän otsonikerros on ohentunut ihmisen toiminnan seurauksena 1970-luvulta lähtien. Tunnetuin ja voimakkain ilmiö on ollut Etelämantereen keväinen "otsoniaukko". Myös maapallon keskimääräinen otsonikerros on ohentunut noin viisi prosenttia. Otsonia tuhoavien aineiden kieltämisen uskotaan kuitenkin pysäyttävän otsonikerroksen ohentumisen, ja palautumisen odotetaan tapahtuvan noin 50 vuoden kuluessa. Jos otsoni palautuu ennalleen eli lisääntyy viisi prosenttia, UV-säteily vähentyy saman verran.

Pilvisyyden vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti UV-säteilyn määrään. Esimerkiksi kesän UV-säteilyn kokonaismäärät vaihtelevat Suomessa pilvisyydestä johtuen eri vuosina jopa 30 prosenttia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia pilvisyyteen on hyvin vaikea ennustaa. Tämänhetkiset ilmastomallitulokset ovat epävarmoja. On kuitenkin viitteitä siitä, että pilvisyys saattaisi vähentyä kesällä. Pilvisyyden vähentyminen saattaa kumota otsonin palautumisen aiheuttamaa UV-säteilyn vähentymistä.

Lue lisääIlmatieteen laitoksen UVI-palvelu osoitteessa www.ilmatieteenlaitos.fi/UVI

Graafista aineistoa UV-indeksistä löytyy STUKin kuvapankista

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos,vanhempi tutkija Jussi Kaurola, puh. (09) 1929 4181 ja 050 335 9063, jussi.kaurola@fmi.fi

Ilmatieteen laitos,tutkija Anders Lindfors, puh. (09) 1929 4170, anders.lindfors@fmi.fi

Suomen Syöpäyhdistys, ylilääkäri Matti Rautalahti puh. 050 594 1870, matti.rautalahti@cancer.fi

Säteilyturvakeskus, erikoistutkija Lasse Ylianttila puh. (09) 759 881, lasse.ylianttila@stuk.fi