Tiedote - Otsonikerroksen suojelu edistynyt
Brewer-laitteisto Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatoriolla mittaa ilmakehän otsonikerroksen paksuutta ja ultraviolettisäteilyn voimakkuutta ympäri vuoden. Kuvassa laitetta huoltamassa kanadalainen Ken Lamb. Kuva: Anu Heikkilä.
Montrealin pöytäkirja, sopimus, joka määrittelee otsonikerrosta tuhoavien halogeeniyhdisteiden valmistusta ja käyttöä, allekirjoitettiin 16.9.1987. Sopimuksen voimaantulon jälkeen otsonia tuhoavien aineiden päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) viimeisimmässä otsoniselvityksessä todetaan, että otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ala-ilmakehässä ovat laskeneet. Selvityksessä esitetään viitteitä siitä, että aineiden negatiivinen vaikutus stratosfäärissä, keski-ilmakehässä, on alkanut heikentyä.
Viimeisimpien tutkija-arvioiden mukaan otsonikerroksen odotetaan palautuvan muutamia vuosia myöhemmin kuin aiemmin on arvioitu: Etelämantereen yllä vuoden 2065 paikkeilla ja muualla noin vuoteen 2050 mennessä. Samalla on kuitenkin saatu ensimmäiset viitteet keski-ilmakehän otsonikadon vähentymisestä. Myönteinen kehitys keskileveysasteilla, noin 20 km:n korkeudessa, oletetaan osittain johtuvan otsonia tuhoavien aineiden vähentyneistä päästöistä.
Pohjoisen napakalotin alueella on kuitenkin myös jatkossa odotettavissa voimakkaita otsonikatoja, sillä otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet säilyvät vielä seuraavien parin vuosikymmenen aikana korkealla. Otsonikadot toistuvat kylmien stratosfäärin talvien jälkeen, sillä kylmyys voimistaa otsonituhoaineiden vaikutusta. Viimeksi näin kävi keväällä 2005. - Tältä kannalta on huolestuttavaa, että vaikka alailmakehässä ilmastonmuutoksen vaikutus on lämmittävä, niin yläilmakehässä jo toteutunut otsonikato ja ilmastonmuutos yhdessä päinvastoin viilentävät otsonikerrosta, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Esko Kyrö.
Kuluneena kesänä 11 voimakkaan UV-säteilyn päivää Etelä-SuomessaOtsoni on tärkein vahingollisen ultravioletti- eli UV-säteilyn suoja. Tilapäisesti UV-säteilyn tasoon vaikuttavat kuitenkin monet muut asiat, erityisesti pilvisyys. Niinpä kuluneen kesän pitkät lähes pilvettömät jaksot nostivat UV-tasoja lähes koko Suomessa. Lisäksi korkeapaineen alueella on yleensä keskimääräistä ohuempi otsonikerros, mikä osaltaan vaikutti kesällä mitattuihin UV-säteilyarvoihin.
Kuluneen kesän aikana Etelä-Suomessa esiintyikin poikkeuksellisen paljon korkeita UV-indeksin arvoja. Varoitusraja, jolloin UVI ylittää arvon 6 (voimakas säteily), saavutettiin 11 kertaa. Aurinkoinen kesä myös kasvatti UV-säteilyn kokonaisannoksen korkeaksi. Etelä-Suomessa UV-säteilyn kokonaisannos viime kesänä oli noin 10 % tavanomaista korkeampi.
Lue lisääOtsonistaUV-säteilystä
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Esko Kyrö gsm 040 5527 438Tutkija Leif Backman puh. (09) 1929 4179Vanhempi tutkija Jussi Kaurola, puh. (09) 1929 4181 (erityisesti UV-asiat)