Tiedote - Baltian maastopalot lisäävät alailmakehän otsonia

Huhtikuussa alkaneet itäisen Euroopan ja Venäjän maastopalot aiheuttavat alailmakehän otsonia muodostavia typenoksidien ja haihtuvien hiilivetyjen päästöjä. Aurinkoisessa korkeapainesäässä päästöt muodostavat otsonia, joka on korkeina pitoisuuksina haitallista terveydelle ja rasite heräävälle keväiselle kasvillisuudelle.

Kuva: Matti Ylitupa

Ilmatieteen laitoksen mittauksissa on havaittu suurten hiukkaspitoisuuksien lisäksi tavanomaista korkeampia otsonipitoisuuksia huhtikuun 25. päivästä lähtien. Aluksi pitoisuudet kohosivat Etelä-Suomessa. Lammin Evolla mitattiin 25. huhtikuuta korkeimmillaan 157 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa.

Kahta päivää myöhemmin Etelä-Suomen korkein pitoisuus oli jälleen Lammilla, 174 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tämän jälkeen pitoisuudet laskivat jonkin verran, kunnes toukokuun toisena ja kolmantena päivänä korkeita pitoisuuksia havaittiin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Korkein pitoisuus, 174 mikrogrammaa kuutiometrissä, saavutettiin Kuusamon Oulangan mittausasemalla 3. toukokuuta, minkä jälkeen pitoisuudet ovat olleet palautumassa ajankohtaan nähden normaalille tasolle.

Korkeiden otsonipitoisuuksien ilmamassan alkuperä on Baltiassa ja Länsi-Venäjällä. Ilmamassa kulkeutui ensin lähinnä eteläiseen Suomeen, ja siirtyi Vapun jälkeen Itä-Suomen kautta Lappiin. Aurinkoinen lämmin sää suosi otsonin muodostusta, jota osin lisäsivät myös kotimaiset päästöt. Normaalisti otsonia muodostuu pääasiassa liikenteen ja energiantuotannon päästöistä, mutta tässä tapauksessa korkeat pitoisuudet aiheutuivat maastopaloista.

Länsi-Euroopassa korkeimmat otsonipitoisuudet ovat viime vuosina olleet laskussa päästöjen vähentymisen myötä, mutta Suomessa pitoisuuksien myönteistä kehitystä on jarruttanut Itä-Euroopan taloudellisen toiminnan kasvu.

Ilmatieteen laitos seuraa tausta-asemien otsonipitoisuuksia ja tiedottaa niistä, jos pitoisuus kohoaa yli EU:ssa sovitun tiedotuskynnyksen 180 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tämän pitoisuustason ylittyminen saattaa aiheuttaa lisääntyneitä hengitystieoireita herkissä väestöryhmissä. Baltian metsäpalojen synnyttämässä huonon ilmanlaadun tilanteessa otsonin vaikutuksia on kuitenkin vaikea erottaa korkeiden hiukkaspitoisuuksien aiheuttamista ärsytysoireista.

Otsonipitoisuuksien kehitys viime päivinä Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla: Ilomantsi, Evo, Oulanka, Pallas ja Ähtäri.

Ilmatieteen laitoksen otsoniseuranta

Tietoa otsonin haittavaikutuksista ja otsonille altistumisen vähentämisestä