Tiedote - Tshernobyl-laskeuma näkyy Suomen luonnossa vielä pitkään

Kuva: Kari Österberg

Tshernobyl-laskeuman mukana Suomen ympäristöön tuli paljon erilaisia radioaktiivisia aineita. Suurin osa näistä aineista oli puoliintumisajaltaan lyhytikäisiä ja hävisi itsestään ympäristöstä nopeasti. Ihmisen ulkoisesti saamaan säteilyannokseen näillä lyhytikäisillä nuklideilla oli alussa suurin merkitys.

Suomalaisten 50 vuoden aikana saamasta kaikkiaan 2-3 millisievertin (mSv, sievertin tuhannesosa) Tshernobyl-säteilyannoksesta noin puolet saatiin jo kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Laskeuma jätti kuitenkin Suomen luontoon jälkensä, jotka näkyvät asiantuntijoiden mukaan vielä pitkään. Tällä hetkellä merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä, laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137 (Cs-137).

Puolet tämänhetkisestä annoksesta ihmiseen elintarvikkeistaLaskeuman jälkeisenä ensimmäisenä vuonna suomalainen sai noin 0,2 mSv:n säteilyannoksen. Noin kolmasosa tästä kulkeutui ihmiseen sisäisesti, ruoan ja hengityksen kautta. Maataloustuotteiden osuus oli aluksi suuri: vuonna 1986 suomalainen sai maataloustuotteista yli kaksi kertaa enemmän säteilyannosta kuin luonnontuotteista. Seuraavina vuosina luonnontuotteista saatavan annoksen suhteellinen osuus kasvoi. Cs-137 häviää metsäympäristön ja järvien ravinnekierrosta hyvin hitaasti.

Tällä hetkellä suomalaisten saama Tshernobyl-laskeumasta aiheutuva vuotuinen keskimääräinen säteilyannos on noin 0,03 mSv. Tästä vajaa puolet aiheutuu elintarvikkeista. Noin kolme neljännestä elintarvikkeiden kautta saatavasta annoksesta aiheutuu luonnontuotteista: järvikaloista, sienistä, riistalihasta ja metsämarjoista, loput maataloustuotteista. Viljellyissä tuotteissa sekä maidossa ja lihassa Cs-137-pitoisuudet ovat nyt erittäin pieniä.

Luonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevatLuonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat paljon. Tähän vaikuttavat paitsi Tshernobyl-laskeuman epätasainen jakautuminen, myös monet ympäristötekijät. Esimerkiksi järvikaloissa ja sienissä Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat muutamasta bequerellistä useaan tuhanteen bequerelliin kilossa.

Eniten laskeumaa saaneella alueella poikkeuksellisen runsaasti luonnontuotteita käyttävien ihmisten saamat säteilyannokset voivat olla kymmenkertaisia keskivertokuluttajan annokseen verrattuna. Annoksia voidaan kuitenkin pienentää kulutustottumuksia muuttamalla ja ryöppäämällä syötävät sienet.

Elintarvikkeiden radionuklidipitoisuuden lisäksi ihmisen saamaan säteilyannokseen vaikuttaa kulutettavan elintarvikkeen määrä. Kun ihminen saa elintarvikkeiden kautta 80 000 Bq Cs-137:ää, siitä aiheutuu 1 mSv:n säteilyannos. Tämän säteilymäärän saadakseen ihmisen pitäisi syödä esimerkiksi 80 kiloa sieniä, joiden Cs-137-pitoisuus on 1000 Bq/kg.

Kaikista säteilylähteistä suomalainen saa tällä hetkellä yhteensä keskimäärin 3,7 mSv:n säteilyannoksen vuodessa. Tshernobyl-laskeuman osuus tästä on alle prosentin.

Ei suoria terveysvaikutuksia SuomessaSuomessa Tshernobyl-laskeumalla ei ole ollut suoria terveysvaikutuksia ihmisiin. Tshernobylin onnettomuus ei ole myöskään suurentanut lasten tai nuorten kilpirauhassyövän riskiä Suomessa. Teoreettisten laskelmien perusteella asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Tshernobyl-laskeuma aiheuttaa maassamme muutamia satoja kuolemaan johtavia syöpätapauksia 80 vuoden aikana. Tapauksia ei pystytä tilastollisesti osoittamaan, koska kaikkien syöpätapausten lukumäärä samana aikana on niin suuri.

Ympäristön radioaktiivisuuden asiantuntijat koolla HelsingissäYli sata ympäristön radioaktiivisuuden ja stabiilien isotooppien tutkijaa ja opiskelijaa on kokoontunut kaksipäiväiseen symposiumiin Helsinkiin. Ympäristön radioaktiivisuus Suomessa - 20 vuotta Tshernobylista -symposiumin tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva ympäristön radioaktiivisuudesta ja ionisoivasta säteilystä Suomessa ja lähialueilla. Keskiviikkona symposiumissa keskitytään tarkastelemaan luonnonsäteilyä ja sen vaikutusta ihmiseen.

Symposiumin järjestävät Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston Radiokemian laboratorio, Säteilyturvakeskus sekä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton Radiokemistien jaosto. Symposiumissa esitettyjen tieteellisten tiedonantojen tiivistelmät julkaistaan suomeksi Säteilyturvakeskuksen raporttisarjassa (STUK-A).

Lue lisääTshernobyl-symposiumi

Lisätietoja:

Apulaisjohtaja Tarja K. Ikäheimonen,Säteilyturvakeskuspuh. 0400 811 254

Professori Jukka K. LehtoHelsingin yliopiston radiokemian laboratorio (HYRL),puh. 044 3530 137

Lisätietoja seminaaristaTutkimuspäällikkö Jussi PaateroIlmatieteen laitospuh. 0500 441 560